Srinagar, Intian Kashmir 25.7.22 (IPS) Ghulam Mohammad Mir on levoton ja tuskastunut. Hän yrittää kylvää riisiä kahden eekkerin pellolleen Kashmirin keskiosan Ganderbalin alueella. Mir sanoo, että kuukausien kova työ todennäköisesti valuu hukkaan, sillä maa on lähes paljas polttavan helteen ja veden vähyyden vuoksi.
Intian pohjoisessa Kashmirin osavaltiossa ennätyslukemiin kohoavat lämpötilat ovat osoittautumassa tuhoisiksi seudun maanviljelijäyhteisöille. Tänä vuonna helleaalto on kuivattanut useimmat kastelukanavat ja syössyt konfliktin repimän alueen maatalouskriisiin.
”Lämpö nousee aina 37 celsiusasteeseen. Kashmirissa ei ole totuttu sellaisiin helteisiin. Maa on rutikuivaa, ja pelkäämme, että istuttamamme taimet muuttuvat kuiviksi rangoiksi muutamassa päivässä. Pelloille jäi erittäin vähän sadevettä”, Mir kertoo.
”Täydellinen katastrofi”
Noin kuusikymppinen maanviljelijä sanoo kasvattaneensa riisiä lapsuudestaan asti. Milloinkaan hän ei ole nähnyt maan kuivuvan näin rajusti. Hänen mukaansa kastelukanavat eivät ole koskaan olleet yhtä kuivia kuin nyt.
Maaliskuusta kesäkuuhun ei satanut lainkaan ja sitten tuli raskaita sateita neljä päivää. Lämpötilat sukelsivat 15 celsiusasteeseen.
”Sitten elohopea kohosi jälleen ja viikossa oltiin 37 celsiusasteessa. Mistä me nyt saamme vettä peltojen kasteluun? Riisipelto kärventyy tässä paahteessa. Tämä on täydellinen katastrofi”, Mir sanoo.
Sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet
Kashmirin maatalousyliopiston tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa osavaltioon: vuoteen 2030 mennessä sateisuus kasvaa, vuoden keskimääräinen lämpötila kohoaa, samoin vuosittaiset maksimi- ja minimilämpötilat.
Jo vuosia Kashmirin laakso on kärsinyt epäsäännöllisestä sateisuudesta. Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana sademäärät jäivät 38 prosenttia keskimääräistä alemmiksi. Maaliskuun alusta toukokuun loppuun sadetta tuli 70 prosenttia alle keskimäärän. Viitenä aiempana vuotena vastaavana aikana vaje on ollut16-35 prosenttia.
Kashmirin osavaltiohallinnon maatalouden ja viljelijöiden hyvinvoinnin osaston johtaja Mohammad Iqbal Choudhary kertoo, että Kashmirin useimmat kastelukanavat ovat kuivuneet ja suurin osa riisipelloista on jäänyt hoitamatta.
”Viimeisen vuosikymmenen aikana Kashmirissa on ollut tulvia, kaatosateita, helleaaltoja, kuivuutta, maanvyöryjä ja epätavallisen varhaisia ensilumia. Kashmirin ilmastohistoriassa tällaiset sään ääri-ilmiöt eivät ole olleet tyypillisiä. Tulevaisuudessa niitä tapahtuu entistä useammin. Taloudellisten tappioiden lisäksi ihmisten kuolemanvaara kasvaa”, Kashmirin yliopiston ympäristötutkimuksen opettaja tohtori Arshid Jahangir sanoo.
”Silkkaa ajanhukkaa”
Ellei tapahdu muutosta parempaan, Ghulam Mohammad Mirin kaltaisilla maanviljelijöille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hylätä maanviljelys lopullisesti.
”Lapsemme eivät halua tehdä tätä työtä. He kysyvät, mitä iloa on raataa ja saada palkinnoksi pelkkää tappiota? Voisimme myydä maamme ja tehdä jotain muuta”, Mir sanoo.
Eteläisen Kashmirin Pulwaman alueella Mumtaza Bano kyntää kahden eekkerin peltoa aviomiehensä kanssa. Hän ei usko, että tämän vuoden sadosta saa voittoa.
”Maa näyttää kovalta, ja on raskasta kyntää sitä. On heinäkuu eikä meillä ole kastelulaitteita. Kastelukanavat ovat kuivuneet ja niin ovat kuivuneet kasaan myös hyvän sadon toiveemme. Koko kylä harkitsee maanviljelyksestä luopumista ja muun työn etsimistä. Nyt viljely on silkkaa ajanhukkaa”, Bano sanoo.
(Inter Press Service)
