Havanna, 02.09.02 (IPS) – Kuuban homo- ja lesboparit omaksuvat usein heteroseksuaalisen parisuhteen mukaiset roolit, koska muitakaan malleja ei ole tarjolla. Lisäksi homoseksuaaleiksi leimatut ajautuvat helposti eristyksiin muusta yhteiskunnasta, Havannan yliopistossa kesällä valmistunut tutkimus paljastaa.
"Kuuban homoseksuaalit kärsivät vakavasta identiteettikriisistä, sillä he yrittävät vasta rakentaa omaa identiteettiään ja saavuttaa samaan aikaan ympäristön hyväksynnän", psykologian lopputyössään homopareja tutkinut Aldnay Maqueira González sanoo.
"Kuubalaisen määrittelyn mukaan se, että on syntynyt naiseksi tai mieheksi, merkitsee automaattisesti heteroseksuaalisuutta. Mutta jos identiteetti määrittelee meidät ja erottaa meidät muista, on kysyttävä, mitä tarkottaa olla homomies tai lesbonainen", hän pohtii.
Tutkielman otsikkona on Sukupuolen tuolla puolen: kuusi tarinaa vastakulttuurisista perheistä. Puolet tarinoista kertoo lesbopareista ja puolet homopareista. Ennakkoluuloton aihevalinta on herättänyt laajaa huomiota Kuuban akateemisissa piireissä.
"Kuubalaisessa tutkimuksessa olemme keskittyneet naisten ja miesten sukupuolirooleihin sekä niihin liittyviin kulttuurisiin eriarvoisuuksiin. Homoseksuaalisesta identiteetistä tiedämme hyvin vähän", Havannan yliopiston psykologian professori Patricia Arés myöntää.
Hänen mukaansa kuubalaiset eivät ole perillä kärsimyksistä, joihin homopelkoinen ja patriarkaalinen yhteiskunta seksuaaliset vähemmistöt pakottaa. Yhtä vähän tiedetään niistä lukuisista puolustusmekanismeista, joihin homoseksuaalit turvautuvat selvitäkseen yhteiskunnan paineista.
Viime vuosikymmenen lopulla säädetyt lait kieltävät homojen kaikenlaisen syrjinnän, mutta "hallitseva machoileva ja seksistinen kulttuuri syrjii ja torjuu yhä homoja ja lesboja", Arés sanoo.
Sosialistisessa Kuubassa ei ole seksuaalisten vähemmistöjen omia järjestöjä, ja homous on yhä tabu tiedonvälityksessä. Homoparien rekisteröinnistä tai adoptio-oikeudesta ei ole edes alettu keskustella.
"Kun ihmiset eivät hyväksy minua sellaisena kuin olen, miten voisin ruveta uhmaamaan yhteiskuntaa vaatimalla oikeutta adoptoida lapsi", ihmettelee kuusi vuotta kumppaninsa kanssa asunut 42-vuotias havannalainen homomies.
Maqueira González havaitsi tutkimusta tehdessään, että homoperheet eroavat toisistaan paljon, mutta hän löysi myös tiettyjä yhteneviä piirteitä.
Samaa sukupuolta olevien parien jäsenille näyttävät lankeavan perinteiset naisen ja miehen roolit samaan tapaan kuin heteroperheissä. Tutkija arvelee syyksi sitä, että perinteinen sukupuoliroolien jako on ainoa tarjolla oleva malli.
Niinpä parisuhteen vanhempi tai enemmän koulutettu tai paremmassa taloudellisessa asemassa oleva jäsen omaksuu perinteisen miehen roolin myös homopareissa. Siihen kuuluvat tietyt vastuut ja perheenpään asema.
Maqueira Gonzálezin mukaan tilanne aiheuttaa sen, että jompi kumpi parin osapuolista "joutuu omaksumaan vastakkaisen sukupuolen käytöksen ja asenteet, mikä tuntuu aiheuttavan tietoista tai tiedostamatonta epämukavuuden tunnetta."
Hänen mukaansa "perinteisten parisuhderoolien matkiminen" tuo usein mukanaan myös annoksen machoilua ja seksismiä.
Tutkija havaitsi kuitenkin, että kaikki homo- ja lesboparit eivät noudata perinteisiä kaavoja, kuten eivät kaikki heteroparitkaan. Löytyi myös tasa-arvoisia ja vuorovaikutteisia parisuhteita, joissa kumpikaan osapuoli ei hallitse toista.
Kaikilla tutkituilla pareilla oli ongelmia vähintään toisen osapuolen omaisten kanssa, mikä voimisti pyrkimystä eristäytyä muusta maailmasta.
Useimmat haastatellut sanoivat, että he ovat vähän tekemisissä muiden ihmisten kuin työtovereidensa kanssa ja miltei kaikki sosiaalinen kanssakäyminen on muodollisella tasolla. Avoimempia ystävyyssuhteita heillä on lähinnä toisiin homoseksuaaleihin.
Tutkimuksen mukaan homoparit ovat "kääntyneet sisäänpäin ja sulautuneet yhteen jopa siinä määrin, että niiden jäsenten yksilöllinen identiteetti on vaarantunut."
(Inter Press Service)
