Lissabon, 12.08.02 (IPS) – Aiemmin Portugaliin virtasi siirtolaisia lähinnä sen entisistä alusmaista Afrikasta ja Etelä-Amerikasta, mutta nyt siitä on tullut työtilaisuuksia etsivien itäeurooppalaisten "viimeinen ranta". Pelkästään ukrainalaisia arvellaan olevan maassa jo 200 000.
Portugalin teollistuminen on jäljessä useimmista muista Euroopan unionin (EU) jäsenmaista. Maan henkeä kohden laskettu kansantuote on kuitenkin noin 13 200 euroa vuodessa eli nelinkertainen parhaiten pärjänneisiin entisiin sosialistimaihin verrattuna.
Itä-Euroopan ja varsinkin entisen Neuvostoliiton alueelta tulevia siirtolaisia houkuttaa Portugalissa meneillään oleva vilkas rakennusbuumi. Perusrakenteita kohennetaan EU:n rahoituksella vastaamaan unionin vaatimuksia.
Rakennustyömailla on kysyntää
ammatti-ihmisille, mutta niille hakeutuu Itä-Euroopasta myös lääkäreitä, insinöörejä ja lakimiehiä. Oleskelulupia on myönnetty ukrainalaisille, moldavialaisille, valkovenäläisille, georgialaisille sekä Baltian ja Keski-Aasian tasavaltojen asukkaille.
Portugalin suurkaupungeissa julkaistaan koko ajan enemmän venäjänkielisiä julkaisuja. Lissabonissa ilmestyvien Slobo ja Nasha Gazeta -lehtien levikit ovat yli
30 000. Se on kolmannes maan suurimman sanomalehden Jornal de Noticiasin levikistä.
Myös kirjakauppojen ikkunoihin on ilmestynyt kyrillisin aakkosin painettuja teoksia. Ruokamarketeista löytyy nykyisin hapankaalia sekä venäläistä votkaa ja olutta.
Aiemmin Portugalin suurimmat siirtolaisryhmät tulivat Brasiliasta ja Kap Verden saarelta. Tuolloin ulkomaalaisia oli vajaat kaksi prosenttia maan 10-miljoonaisesta väestöstä.
Nyt Ukraina on ohittanut Brasilian, ja rekisteröityjen siirtolaisten osuus on yli kaksinkertaistunut. Valtion siirtolaisviraston mukaan 65 prosenttia tulijoista on nykyisin itäeurooppalaisia.
"Meillä on kova halu sopeutua portugalilaiseen yhteiskuntaan, mutta samalla kaipaus omaan kulttuuriin on suuri", eräs maanmiestensä kanssa ostoksilla oleva ukrainalainen maahanmuuttaja selittää.
Ukrainalaiset kertovat matkustaneensa halki Euroopan työtä etsien, ja Portugalista löytyi "viimeinen ranta ja pelastus." Moni tosin haaveilee vielä jonakin päivänä ylittävänsä Atlantin asettuakseen Yhdysvaltoihin.
Toiset aikovat Gennadi Starskovin tavoin rakentaa elämänsä Portugalissa. Hän oppi maan kielen kymmenessä kuukaudessa.
"Ihmiset ovat meille ystävällisiä ja solidaarisia. Jos on tuuria, rakennuksilta löytyy hyviä työpaikkoja", Straskov sanoo.
Portugalin lehdistössä on kuitenkin ilmaistu huoli siitä, että EU:sta tuleva paine uhkaa estää maahanmuuttajien ottamisen osaksi yhteiskuntaa.
"Pääministeri Silvio Berlusconin johtama Italian hallitus käsittelee laillisiakin siirtolaisia vain työvoimana, jonka oikeudet rajoittuvat työntekoon tai maastakarkotukseen. Portugalin pääministeri Jose Manuel Durao tuntuu seuraavan esimerkkiä", Lissabonissa ilmestyvän Público-lehden kolumnisti Teresa de Sousa pahoittelee.
Kesäkuun tilastojen mukaan Portugalissa oli laillisesti 63 553 ukrainalaista. Ukrainan konsulaatin edustaja arvioi kuitenkin, että laittomat maahanmuuttajat nostavat luvun noin 200 000:en.
Nimettömänä pysyttelevä Portugalin siirtolaisviraston edustaja puolestaan arvioi, että kun maassa olevien yli 300 000 laillisen muuttajan päälle lasketaan laittomat, yhteissumma lähentelee 700 000:ta.
Luvatta saapuneet ovat useimmiten kotoisin Portugalin vanhoista siirtomaista, Angolasta, Brasiliasta, Kap Verdestä, Guinea-Bissausta, Mosambikista, Sao Tome ja Principestä sekä Itä-Timorista. Poliisilla on vaikeuksia heidän tunnistamisessaan, koska kaikki puhuvat sujuvasti portugalia.
Viime aikoina on kuitenkin paljastunut useita tapauksia, joissa itäisen Euroopan rikollisryhmät ja portugalilaiset rakennusfirmat ovat syyllistyneet työvoiman salakuljettamiseen Portugaliin.
Luvattomille maahanmuuttajille maksetut palkat vastaavat vain kolmannesta kotimaisen työvoiman ja laillisten tulokkaiden ansioista. Laittomilta työntekijöiltä puuttuvat kaikki oikeudet, joten heidän olosuhteitaan on verrattu lähinnä orjuuteen.
Afrikkalaisten ja brasilialaisten maahanmuuttajien järjestöt valittavat, että 90 prosenttia ulkomaalaisille tarjotuista töistä on suunnattu itäeurooppalaisille.
Guinea-Bissausta syntyisin oleva Portugalin parlamentin jäsen Fernando Ka syyttää työnantajia rotusyrjinnästä ja itäeurooppalaisten suosimisesta sen vuoksi, että nämä suostuvat mihin tahansa työehtoihin.
(Inter Press Service)
