Manila, 22.07.02 (IPS) – Heti heinäkuun alun itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiensa jälkeen Yhdysvallat lähetti kuutisenkymmentä filippiiniläistä käsiraudoissa kotimaahansa. Tapaus liittyi syyskuun 11. päivän jälkeisiin ratsioihin, joita on kohdistettu laittomasti maassa oleskeleviin ulkomaalaisiin.
Tuhannet muut laittomasti maassa asuvat filippiiniläiset ovat myös saaneet lähtöpassit Yhdysvaltain siirtolaislakien rikkomisen perusteella, kertovat Manilan paikallislehdet ja ulkomaiden filippiiniläinen lehdistö.
Uutisista ja terroristi-iskujen kiristämistä siirtolaislaeista huolimatta filippiiniläisten muuttohalut eivät ole vähentyneet.
Mielipiteiden tutkimuskeskuksen Pulse Asian tekemän tuoreen kyselyn mukaan 19 prosenttia maan kansalaisista haluaa muuttaa ulkomaille. Filippiineillä on 80 miljoonaa asukasta. Ulkomailla heitä asuu jo 7 miljoonaa.
Monet sanovat olevansa kyllästyneitä maan talousvaikeuksiin eivätkä usko tilanteen juuri muuttuvan tulevaisuudessa.
Tämä on yksi syy siihen, miksi filippiiniläiset ovat nopeimmin kasvava siirtolaisjoukko teollisuusmaissa. Heitä muuttaa muun muassa Uuteen Seelantiin ja Australiaan, Pohjois-Amerikkaan sekä Euroopan unionin alueelle.
Muuton syynä on yleensä matkailunhalu, haave paremmasta elämästä, työmahdollisuuksien vähyys ja epävarmuus tulevaisuudesta kotimaassa.
Divina Paredes muutti Aucklandiin, Uuteen Seelantiin, kaksi vuotta sitten tarjotakseen erityisapua tarvitsevalle pojalleen paremman tulevaisuuden.
"Vaikka jouduinkin raatamaan talouden turvaamiseksi ja ponnistelemaan jatkuvasti pojan tarpeiden täyttämiseksi, luulin, että olisimme voineet elää mukavasti Filippiineillä", sanoo leskirouva Paredes.
Hän kuitenkin huomasi, että Filippiineillä, missä lähes 40 prosenttia kansasta elää köyhyydessä, ei juuri kiinnitetä huomiota lasten erityistarpeisiin.
Heti saavuttuaan Aucklandiin Paredes löysi työpaikan it-alan lehdestä taloustoimittajana. Kodin läheltä löytyi myös ilmainen erityiskoulu pojalle.
"Liikennettä ei ole juuri lainkaan ja ilma on puhdasta", hän lisää. "Valtion virastojen kanssa on helppo asioida eikä tarvitse tuntea erityisesti ketään saadakseen paperit käsiteltyä. Se on aivan toista kuin me filippiiniläiset olemme tottuneet".
Tress Martelino-Reyes, toimittaja hänkin, on päättänyt anoa siirtolaisuutta Kanadaan miehensä ja kolmen lapsensa kanssa. "Se oli oikeastaan mieheni, joka ehdotti, että mennään etsimään jotain muuta", Reyes sanoo.
Perheen lähdön syynä ovat Filippiinien loputon poliittinen epävarmuus ja alhainen elämänlaatu. "Haluamme vain antaa lapsillemme mahdollisuuden".
Pulse Asia suoritti kyselyn Manilassa tammi-maaliskuussa. Vastanneista 40 prosenttia koki henkilökohtaisen elämänlaatunsa heikentyneen ja 19 prosenttia tunsi sen parantuneen viimeisen vuoden aikana. Loput sanoivat tilanteen pysyneen samana.
52 prosenttia vastanneista kokee yleisen kansallisen elämänlaadun huonontuneen viimeisen vuoden aikana. 12 prosentin mielestä se on parantunut, 36 prosentin mielestä tilanne on muuttumaton, sanotaan raportissa.
Raha-asiat ovat ihmisten suurimpia huolia henkilökohtaisella ja kansallisella tasolla. Filippiineillä on neljä miljoonaa työtöntä ja saman verran vajaatyöllisiä.
Yleinen luottamus viranomaisiin on alhaista. Presidentti Gloria Macapagal Arroyo sinnittelee 35 prosentin luottamuksella. Yhtä suuri joukko kansalaisia ei osannut kyselyssä vastata luottavatko presidenttiin vai eivät.
Muuttohaluiset sanovat väsyneensä jokapäiväiseen ponnisteluun ja epävarmaan tulevaisuuteen.
Reyes on pahoillaan, että saattaa olla osa aivovuotoa Filippiineiltä, mutta ei näe vaihtoehtoa. "Valtio ei huolehdi meistä. Edes perustarpeita, kuten juoksevaa vettä ja sähköä ei ole. Me kaikki vain yritämme parhaamme selviytyäksemme".
Reyesien odottaessa vielä siirtolaispäätöstään Kanadaan on jo kotiutunut 90 000 filippiiniläistä. Suurin osa on lähtenyt maan keskiluokasta.
Autonkuljettajana työskentelevä Fernando on myös suunnitellut muuttoa Kanadaan vaikka epäileekin täyttääkö hän Kanadan siirtolaislakien vaatimuksen "itsenäisestä siirtolaisesta". Fernando, kuten hänen vaimonsakin, on käynyt vain peruskoulun.
Syyskuun iskujen jälkeen uudistettu Kanadan siirtolaislaki painottaa ammattitaitoa ja koulutusta. Etusijalla ovat ne, joilla on jo sukulaisia maassa.
Fernando on kuullut Kanadan korkeatasoisesta ja ilmaisesta koulutusjärjestelmästä. "Haluan lapsilleni hyvän koulutuksen", sanoo kahden lapsen isä. Hän toivoo sisarensa saavan pysyvän viisumin ja tekevän anomuksen hänen puolestaan.
Monet maat, erityisesti ne, joihin tulvii siirtolais- ja turvapaikkahakemuksia, kieltävät kiristäneensä siirtolaislakejaan syyskuun 11. jälkeen.
Australian siirtolaislakia on kiristetty vuosien mittaan. Australian Manilan suurlähetystössä siirtolaisvirkailijana työskentelevän Leanne Blackleyn mielestä se kattaa terrorisminkin.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA on luokitellut Filippiinit yhdeksi ääri-islamilaisten ja muslimiterroristien oleskelufFpaikaksi. Blackley kieltää luokittelun vaikuttavan filippiiniläisten maahanpääsyyn Australiassa.
Kesäkuussa 2000 filippiiniläiset olivat kuudenneksi suurin siirtolaisryhmä Australiassa. Heitä oli 3,5 prosenttia maahanmuuttajista.
Reyes on liiankin tietoinen syyskuun jälkeisestä siirtolaisvihamielisyydestä. Hän on kuitenkin enemmän huolissaan työpaikan saamisesta ja lasten sopeutumisesta Kanadaan.
(Inter Press Service)
