Tokio, 22.07.02 (IPS) – Japanilainen sairaanhoitaja Kuniko Nakayama muistelee elämänsä synkintä aikakautta, aikaa, jolloin hän yritti tulla raskaaksi, muttei onnistunut.
"Olin ollut naimisissa vuoden enkä tullut raskaaksi. Mieheni sukulaiset syyttivät tilanteesta työtäni ja painostivat luopumaan siitä, mutta en tehnyt niin. Elämä muuttui helvetiksi", kuvailee 55-vuotias leskirouva.
Miehen kuoltua hänen sukulaisensa pakottivat Nakayaman luopumaan perinnöstä – miehen omistuksessa olleesta talosta – lapsettomuuden perusteella.
"Olin musertunut", hän lisää viitaten olemattomaan myötätuntoon yksinäisyyttään ja lisääntymiskyvyttömyyttään kohtaan. Lapsettomuus aiheutti suurta vihanpitoa hänen ja aviomiehen suvun välillä.
Nykyään lapsia haluaville naisille on enemmän vaihtoehtoja. Nakayaman aikaan tuntemattomat hedelmällisyyshoidot ovat kukoistava ala Japanissa.
Japanin synnytys- ja gynekologiayhdistyksen mukaan hedelmällisyyshoitoa saava pariskunta käyttää kolmen vuoden aikana keskimäärin 5 000 000 jeniä (41 700 euroa) koeputkihedelmöitykseen. Siinä munasolu hedelmöitetään laboratorio-olosuhteissa ja siirretään takaisin kohtuun.
Yhdistyksen tiedossa on 474 hedelmällisyyshoitoja tarjoavaa klinikkaa. Britanniassa vastaavia laitoksia on 20 ja Yhdysvalloissa 350.
Asiantuntijoiden mukaan japanilaisten hedelmättömyys on lisännyt lapsettomuusklinikoita. Toinen merkittävä syy on naisiin kohdistuva valtava paine suvun jatkamiseksi. Japanissa väestönkasvu on vain 0,2 prosenttia ja syntyvyys 9 henkeä tuhatta ihmistä kohden.
"Perinteet ovat lujassa nopeasta nykyaikaistumisesta huolimatta. Naiset uskovat, että heidän on hankittava lapsia saadakseen sosiaalista arvonantoa", selittää naisten kirjaston perustanut Keiko Ochiai.
Lasten saamisen tärkeys näkyy monien pariskuntien hoitokeinoissa. Myös vaihtoehtoinen lääketiede, amuletit ja monet muut hoitomuodot kasvattavat suosiotaan.
Koeputkihedelmöitys on keinoista suosituin. Vuonna 2000 Japanissa syntyi yli 11 000 koeputkivauvaa, 15 prosenttia koko maailman koeputkivauvoista.
Ochiain mukaan käsitys "täydellisestä perheestä" – isä, äiti ja kaksi lasta – on keskeinen sosiaalisen paineen aiheuttaja naisille.
Naiset, jotka eivät mahdu tähän vanhoilliseen japanilaiseen muottiin ovat automaattisesti ulkopuolisia. Monelle tilanne on sietämätön, hän lisää.
Yksi merkki syrjinnästä on lapsettomuuden termi 'funin'. Japanin kielessä 'fu' tarkoittaa kykenemätöntä ja 'nin' naisten työtä.
Myöhäisellä iällä solmitut avioliitot, stressaavat urat ja lääketieteelliset ongelmat ovat pääsyyt hedelmättömyyden määrään Japanissa. Miesten siittiöiden vähäisyys on vastikään havaittu kehityssuunta. Terveys- ja hyvinvointiministeri arvioi, että joka kymmenes pariskunta Japanissa kärsii lapsettomuudesta.
Ministeriön viimevuotisen tutkimuksen mukaan adoptio ei ole suosittu vaihtoehto Japanissa. Raporttiin haastateltiin 350 keinohedelmöityksessä epäonnistunutta pariskuntaa. Vain 0,3 prosenttia heistä oli harkinnut adoptiota.
Sosiaalisesta painostuksesta huolimatta nuoremmat lapsettomuudesta kärsivät naiset ovat alkaneet keskustella julkisesti aiheesta julkaisemalla uusia nettisivuja.
Sammakonpoikasten lampi -nimisille sivuille postitetut kommentit ovat suoria tunnustuksia lapsettomuuden aiheuttamista henkisistä ongelmista.
Viesteissä jaetaan huolestuneisuus, väsymys ja hedelmättömyyden aiheuttama sokki.
Myös miehet lähettävät sivuille kommentteja. "Vähäisten siittiöiden takia minut todettiin steriiliksi", toteaa 20-vuotias mies. Hän lisää olevansa iloinen voidessaan jakaa ongelmansa muiden kanssa.
Asiaa tarkkailleiden mukaan Japanin prinsessa Masakon raskaus kevensi monella tapaa syvään juurtuneita, konservatiivisia mielipiteitä perheenlisäyksestä. Prinsessa synnytti ensimmäisen lapsensa viime joulukuussa kahdeksan avioliittovuoden jälkeen.
(Inter Press Service)
