Uusi laki luokittelee alkuperäiskansojen tyttöihin ja naisiin kohdistuvan järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan rasistiseksi viharikokseksi Argentiinan Saltassa. Lain taustalla on alkuperäiskansojen naisten vuosikymmenten työ.
Salta, Argentiina 13.7.2026 (IPS) Vuonna 2015 kahdeksan valtaväestöön kuuluvaa miestä sieppasi wichí-yhteisössä Alto La Sierrassa asuneen Juanan. He raahasivat kehitysvammaisen tytön metsään, missä he huumasivat, pahoinpitelivät ja raiskasivat tämän.
Raiskauksen seurauksena Juana tuli raskaaksi.
Pitkät etäisyydet, kielimuuri ja viranomaisten hitaus viivästyttivät Juanan hoitoon pääsyä viikkokausilla. Kun raskaus oli edennyt 19. viikolle, lääkärit katsoivat sen olevan liian pitkällä keskeytettäväksi ja pakottivat hänet keisarileikkaukseen.
Juanan äiti teki rikosilmoituksen, mutta joutui uhkailun ja painostuksen kohteeksi. Oikeusprosessi oli täynnä epäselvyyksiä, joiden vuoksi syyttäjiä, tuomareita ja lääkäreitä jäävättiin kesken tutkinnan.
Vuonna 2019 oikeus tuomitsi raiskaajat 17 vuoden vankeusrangaistuksiin.
Wichí-kansaan kuuluva ihmisoikeusaktivisti Octorina Zamora kulki koko ajan Juanan perheen rinnalla.
Hän auttoi perhettä oikeusprosessissa ja seurasi tytön tilannetta vielä vuosia myöhemmin.
”Juana elää unohdettuna ja kurjuudessa. Hän ei saa sitä tukea, johon hänellä olisi oikeus uhrina, lapsena, naisena ja alkuperäiskansan jäsenenä”, Zamora sanoi vuonna 2020.
Juanan tapaus ei ole poikkeus. Ilmiö on Argentiinassa niin yleinen, että sille on oma nimi, chineo. Sillä tarkoitetaan järjestelmällistä seksuaalista väkivaltaa, jossa ei-alkuperäiskansoihin kuuluvat miehet käyttävät hyväkseen alkuperäiskansojen tyttöjä, poikia ja naisia. Tekijöillä on usein uhrejaan enemmän taloudellista, sosiaalista tai poliittista valtaa. Wichí-kielessä näitä miehiä kutsutaan sanalla hätäy – valkoiset demonit.
Suurin osa rikoksista ei koskaan päädy oikeuteen, vaan törmää kielimuuriin, tulkkien puutteeseen, painostukseen tai viranomaisten välinpitämättömyyteen.
Uusi laki tuo toivoa
Huhtikuussa 2026 Saltan maakunnassa hyväksyttiin laki, joka luokittelee alkuperäiskansojen tyttöihin ja naisiin kohdistuvan järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan rasistiseksi viharikokseksi.
Laki tunnetaan Octorinan lakina Octorina Zamoran mukaan. Vuonna 2022 kuollut ihmisoikeuspuolustaja ei ehtinyt nähdä sen hyväksymistä.
Laki on vuosia kestäneen ruohonjuuritason työn tulos, joka alkoi Saltassa vuonna 2012 perustetun Buen Vivir -liikkeen myötä. He nostivat esiin yhteisöjensä ongelmia, kuten puhtaan juomaveden puutteen, lasten aliravitsemuksen ja alkuperäiskansojen naisiin kohdistuvan väkivallan.
Vuonna 2019 koko Argentiinaan levinnyt liike käynnisti #BastaDeChineo-kampanjan ja rakensi tukiverkostoja väkivallan uhreille. Naiset alkoivat myös ensimmäistä kertaa kertoa julkisesti kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta.
Yksi käännekohta oli vuosi 2022, jolloin 12-vuotiaan Pamela Floresin raiskaus ja murha sai wichí-yhteisön naiset järjestämään mielenosoituksen ja vaatimaan viranomaisilta toimia. Samana vuonna Buen Vivir -liikkeen kokoama Chicoanan raportti vaati kiireellisiä toimia väkivaltaa vastaan. Monet sen ehdotuksista, kuten viranomaisten koulutus, tulkkien käyttö ja tilastojen kerääminen sisällytettiin myöhemmin lakiin.
Viikko kokouksen jälkeen Octorina Zamora kuoli. Pian sen jälkeen kolla-kansaan kuuluva senaattori Walter Cruz jätti ensimmäisen lakiesityksen kunnianosoituksena Zamoran elämäntyölle.
Väkivalta ei synny tyhjiössä
Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan Argentiinassa elää noin 1,3 miljoonaa alkuperäiskansojen jäsentä. Saltan maakunnassa heitä on yli 130 000 eli noin kymmenesosa maakunnan väestöstä. Maakunta tunnustaa 14 alkuperäiskansan historialliset oikeudet alueellaan.
Silti monet alkuperäiskansojen naiset pelkäävät, että heidän asemansa vaikeutuu entisestään.
Saltan ja Jujuyn maakunnissa valmistellaan uutta liikenneverkkoa, joka yhdistää Brasilian sisäosat Tyynenmeren satamiin. Väylä kulkee useiden alkuperäiskansojen alueiden halki.
Yhteisöissä pelätään, että uudet kuljetusreitit lisäävät ihmiskauppaa ja alkuperäiskansojen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
”Jo nyt joissakin yhteisöissä on ihmiskauppaa. Tilanne voi pahentua huomattavasti. Siksi tarvitsemme välineitä suojellaksemme tyttöjämme ja nuoriamme siltä, mitä on vielä tulossa”, Ocotrina Zamoran tytär Tujuay Zamora sanoo.
On myös ilmennyt tapauksia, joissa ruoka-apua kuljettavat kuorma-autot saapuvat yhteisöihin ja kuljettajat vaativat tyttöjä vastineeksi avun jakamisesta. Joskus yhteisöjen omat johtajat ovat luovuttaneet heitä hyväksikäytettäviksi.
Octorina Zamora kertoi vastaavista tapauksista jo 1980-luvulla, kun kansallisen ruoka-avun jakamisen yhteydessä jotkut kuljettajat ahdistelivat alaikäisiä tyttöjä tai vaihtoivat ruokaa seksiin.
Ensimmäinen askel
Huhtikuussa 2026 hyväksytty laki ei luo uusia rikosnimikkeitä eikä muuta seksuaalirikoksista säädettyjä rangaistuksia. Niistä päättää Argentiinan parlamentti.
Lain tärkein merkitys on siinä, että se tunnustaa ensimmäistä kertaa alkuperäiskansojen tyttöihin ja naisiin kohdistuvan järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan omaksi väkivallan muodokseen. Kaikki Chicoanan raportin vaatimukset eivät päätyneet lakiin.
”Tiedämme, että tämä on vasta ensimmäinen askel. Silti päätimme hyväksyä lain, koska sitä tarvitaan”, sanoo alkuperäisen lakiesityksen tehnyt senaattori Walter Cruz.
Vuosina 2023–2025 lakiesitystä käsiteltiin yhdessä alkuperäiskansojen johtajien, feminististen järjestöjen ja ihmisoikeusaktivistien kanssa.
Osan nais- ja ihmisoikeusjärjestöjen edustajista halusi poistaa chineo-sanan lakitekstistä.
Joillekin alkuperäiskansojen naisille sana chineo on niin raskas, että sen kuuleminenkin satuttaa. Osa taas katsoo, että juuri siksi siitä on puhuttava. Se kuvaa siirtomaa-ajalta periytyvää, rasistista ja naisvihamielistä seksuaalisen väkivallan käytäntöä, joka on uskallettava nimetä.
Fabiana Ibarran mukaan Saltassa voi kuulla joidenkin miesten sanovan “lähdetään chineolle”, eli etsimään alkuperäiskansojen naisia hyväksikäytettäviksi.
Ibarralle sana on valitettavan tuttu, sillä hän joutui chineon uhriksi vain 13-vuotiaana vuonna 2006.
Ibarra oli palaamassa myymästä käsitöitä lähellä Bolivian ja Paraguayn rajaa, kun mies pysäytti hänet.
”En tiedä, oliko hän humalassa vai huumeiden vaikutuksen alaisena. Hänen silmänsä olivat aivan punaiset”, Ibarra muistelee.
Mies uhkasi Ibarraa, vei pusikkoon ja raiskasi.
Espanjaa osaamaton Ibarra yritti tehdä rikosilmoituksen.
”Kukaan ei ymmärtänyt minua täysin”, hän kertoo.
Viranomaiset kirjasivat rikosilmoituksen sen perusteella, mitä he hänen puheestaan ymmärsivät. Hyökkääjällä oli kuitenkin sukulaisia poliisissa, eikä Ibarra saanut koskaan oikeutta eikä korvauksia kokemastaan väkivallasta.
Vuosien ajan hän kantoi kokemustaan yksin. Vasta tavattuaan muita samankaltaista väkivaltaa kokeneita wichí-naisia hän alkoi ymmärtää, ettei ollut yksin.
Ibarra opetteli puhumaan espanjaa ja on nykyään tulkki ja tukihenkilö naisille, jotka eivät puhu espanjaa.
Hän uskoo, että hiljaisuus on viimein murtumassa.
”Tunnen olevani niiden sisarten ääni, jotka eivät voi puhua.”
Koko Argentiinan käsittävä laki epätodennäköinen
Uuden lain myötä Saltassa aletaan kerätä tilastoja, laatia toimintamalleja viranomaisille, sekä järjestää ehkäiseviä tiedotuskampanjoita ja kehittää uhrien suojelua.
Lisäksi eri ministeriöt velvoitetaan rahoittamaan monikielisiä tiedotuskampanjoita, kulttuurienvälisiä tukipalveluja, viranomaisten koulutusta sekä uhrien kokonaisvaltaista tukemista.
Laki velvoittaa viranomaiset käymään jatkuvaa vuoropuhelua alkuperäiskansojen yhteisöjen kanssa Saltan alkuperäiskansojen instituutin välityksellä. Lisäksi syyttäjälaitos voi jatkossa toimia uhrien edustajana myös siviilioikeudellisissa vaatimuksissa.
Walter Cruz pitää Saltan lakia merkittävänä ennakkotapauksena.
”On tärkeää, että vastaavaa lainsäädäntöä ryhdytään valmistelemaan myös muualla. Chineota ei tapahdu vain Saltassa.”
Lain hyväksyminen koko Argentiinan tasolla näyttää kuitenkin tällä hetkellä epätodennäköiseltä. Presidentti Javier Milein hallinto on joulukuusta 2023 lähtien lakkauttanut sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan tarkoitettuja viranomaisia, leikannut niiden rahoitusta ja purkanut alkuperäiskansojen oikeuksia edistäviä rakenteita.
(Inter Press Service/Florencia Galarda, DemocraciaAbierta)
