Vesi- ja energiasyöpöt datakeskukset saattavat vetäytyä globaalista etelästä minimoidakseen ilmastoriskejä, joita ne toiminnallaan kiihdyttävät. Muutoksen taustalla ei ole yhteiskuntavastuu vaan tuottavuuden optimointi.
Sydney, Australia 6.7.2026 (IPS) Suuri osa datakeskusten ympärillä käydystä keskustelusta on keskittynyt energian ja veden kulutukseen. Ilmasto ja paikallisen infrastruktuurit ovat jääneet suotta vähälle huomiolle.
Kuumuus voi tulevaisuudessa olla merkittävä datakeskusten sijoittelua ohjaava työntekijä, arvioi Cross Dependency Initiative raportissaan. Cross Dependency Initiative on monitahoinen ja poikkitieteellinen hanke, jota tuo hallituksia, yrityksiä, tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja yhteisöjä yhteen ratkomaan globaaleja ongelmia.
Kiihtyvä ilmastonmuutos pakottaa sisällyttämään ilmastovaikutusten arvioinnin osaksi tulevien laitosten suunnittelua. Yhä useampi helteissä kärvistelevä datakeskus joutuu arvioimaan uudelleen toiminnan jatkamisen mielekkyyttä.
Tulevaisuudessa datakeskukset saattavatkin vetäytyä etenkin globaalista etelästä mutta myös globaalin pohjoisen kuumimmista kolkista, enteilee datakeskusten sijoittelua ilmastonäkökulmasta tarkasteleva raportti.
Datakeskusten suuret jalanjäljet
Tietojen käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun keskittyneillä laitoksilla on suuri energia- ja vesijalanjälki.
YK:n yliopiston tutkimuksen mukaan datakeskukset kuluttavat vuoteen 2030 mennessä yhtä paljon vettä kuin Saharan eteläpuolisen Afrikan 1 300 miljoonaa asukasta.
Sähkönkulutus voi nousta jopa 945 terawattituntiin eli 945 miljardiin kilowattiin, mikä on kolminkertainen määrä verrattuna Pakistanin, Bangladeshin ja Nigerian yhteenlaskettuun vuosittaiseen kulutukseen. Näissä kolmessa maassa on yhteensä 650 asukasta.
Suuri energian ja veden kysyntä asettaa paikallisen infrastruktuurin koetukselle erityisesti köyhissä maissa, tutkimus huomauttaa. Sähkökatkot, energian hinnan nousu ja vesipula ovat todellisuutta monien datakeskusten liepeillä. Luonnonvarojen suurkulutus ja maan takavarikoinnit lisäävät konfliktien riskiä paikallisten ja datakeskusten välillä.
Ympäristöriskien realisoitumisesta, kuten päästöjen lisääntymisestä ja maaperän saastumisesta, kärsivät eniten paikallisyhteisöt. Datakeskusten toiminta kiihdyttää ilmastonmuutosta, mikä pahentaa köyhien maiden haavoittuvuutta ilmaston ääri-ilmiöille ja heikentää niiden kykyä sopeutua tilanteeseen.
Onkin perusteltua tarkastella datakeskusten ilmasto- eli hiilijalanjälkeä.
Paikallinen ilmasto haastaa datakeskusten toimintaa
Cross Dependencyn Initiative arvioi ilmastonmuutoksen riskejä datakeskusten näkökulmasta.
Useat datakeskukset maailmalla, kuten Brasilian Río de Janeirossa ja Meksikon Querétanossa, altistuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Etenkin kuumuus uhkaa useita datakeskuksia, painottaa tuore raportti ja sen liitännäinen, ilmastoriskien indeksi.
Raportissa selvitettiin, miten ilmastotekijät vaikuttavat datakeskusten toimintaan sekä tunnistettiin paikkakuntia, joissa ilmastohaavoittuvuus on korkealla tasolla. Tarkastelussa oli 2 595 suunniteltua datakeskusta ympäri maailmaa.
Yleisimpiä riskejä olivat ilmasto-oloihin liittyvät fyysiset vahingot sekä toiminnan katkokset, jotka haastavat datakeskusten suorituskykyä, turvallisuutta ja toiminnan jatkuvuutta.
Tekoälykeskukset eivät toimi eristyksissä, raportissa muistutetaan. Sähköverkot, liikenneväylät, tietoliikenneverkot, vesihuolto sekä toimitusketjut vaikuttavat myös niihin datakeskuksiin, joissa ilmastosopeutuvuuteen on panostettu.
”Kyse ei ole vain siinä, mihin seuraavan sukupolven digitaalista infrastruktuuria rakennetaan, vaan siitä, pystyvätkö nykyiset datakeskukset toimimaan aktiivisesti, turvallisesti ja taloudellisesti kestävästi”, raportissa todetaan.
Keppinä sijoittajien intressit
Raportti listaa 25 maata, joissa on suurin ilmastoon liittyvä ääri-ilmiöiden riski vuonna 2026. Infrastruktuuriin liittyvät ilmastohaasteet ovat suurimpia Kaakkois-Aasiassa.
Brasilian, Meksikon, Espanjan, Yhdysvaltojen ja Malesian datakeskuksissa katkosten riski liittyy useammin ympäröivään infrastruktuuriin kuin keskusten sisäisiin prosesseihin.
Viime vuonna Ranskan datakeskukset onnistuivat houkuttelemaan 60 500 miljoonaa euroa ulkomaisia investointeja. Potti on maailman korkein, vaikka Ranska sijoittui ilmastoriskien listauksessa viidennelle sijalle. Myös 69 Yhdysvaltoihin suunniteltua datakeskusta arvioitiin korkean ilmastoriskin kohteiksi.
Ilmastovaikutusten arvioinnista saattaa tulla vastaisuudessa yhä tärkeämpi tekijä datakeskusten sijainnista päätettäessä. Cross Dependency Initiative arvioi, että myös satsaukset datakeskusten tekniseen toteutukseen ja kestokykyyn yleistyvät, sillä ne vaikuttavat toiminnan tehokkuuteen, turvallisuuteen ja jatkuvuuteen.
Datakeskusten liikevaihto oli vuonna 2024 noin 460 miljardia euroa. Taloudellisten menetyksen uhka saattaa muuttaa alan käytäntöjä.
Vakuutusyhtiöt kiinnittävät yhä enemmän huomiota datakeskusten katastrofiherkkyyteen ja toiminnalliseen riskiin. Vakuutusjätti Swiss Re arvioi, että tekoälyinfrastruktuuriin liittyvät vakuutusmaksut voivat nousta nykyisestä 9,3 miljardista eurosta 21 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Vastuullisuuspuheen rajat
Siinä missä YK:n yliopiston raportti syventää ymmärrystä datakeskusten kuormituksesta paikallisille yhteisöille ja ekosysteemeille, ilmastoriskien indeksi tarkastelee ilmastovaikutuksia vain datakeskusten näkökulmasta.
Cross Dependency Initiativen raportti kääntääkin datakeskusten ympärillä käytävän huolipuheen päälaelleen. Analyysi olettaa, että muutosta ajaa pikemminkin tuottavuuden optimointi kuin teknologiayritysten vastuuntunto roolistaan ilmastovaikutusten kärjistäjinä.
Yritysten omaan etuun vetoava ilmastopuhe voi kuitenkin käytännössä helpottaa monen köyhän maan ahdinkoa, jos yhä useampi datakeskus uudelleenarvioi toimintansa mielekkyyttä epäedullisissa ilmasto-olosuhteissa.
Tällöin datakeskusten vetäytymisessä ei kuitenkaan ole kyse vastuullisuudesta.
(Inter Press Service)
