Sydney, 17.12.01 (IPS) – Voimistunut arvostelu on saanut Australian myöntämään, että sen kehittämä "Tyynenmeren ratkaisu" ei ehkä sittenkään sovellu pakolaisongelmaan. Turvapaikanhakijoiden pallottelu saarelta toiselle ei lopulta palvele kenenkään etua.
Australia omaksui tiukan linjansa syyskuussa pian sen jälkeen, kun Tampa-niminen norjalaisalus oli pelastanut yli 400 ihmistä uppoavasta laivasta Australian ja Indonesian välisillä vesillä. Useimmat merihätään joutuneista olivat lähtöisin Irakista.
Australia kielsi Tampalle pelastettuja nousemasta maihin. Lopulta se sai suostutelluksi Naurun ja Papua-Uuden-Guinean saarivaltiot majoittamaan heidät hätäisesti kyhättyihin leireihin odottamaan lopullisia päätöksiä. Niitä valmistelevat YK:n pakolaisvirasto UNHCR ja Australian viranomaiset.
Sen jälkeen Australian merivoimat on pysäyttänyt muitakin aluksia. Yksi niistä upposi, ja useita ihmishenkiä menetettiin. Pelastuneita ei edelleenkään päästetty Australian maaperälle.
Useimmat lennätettiin Nauruun tai Papuaan, ja jotkut on sijoitettu Australian hallintoon kuuluville Joulusaarille. Kun pakolaisasia nousi syyskuussa kiistelyn kohteeksi, Australian hallitus ajoi läpi lain, joka evää Joulusaarille rantautuneilta oikeuden anoa maasta turvapaikkaa.
Joulun alla Australiassa alkoi kuitenkin kuulua yhä voimakkaampia soraääniä. Niiden mukaan pakolaispolitiikkaa ei voida jatkaa linjalla, joka perustuu pienten saarivaltioiden lahjontaan. Australia on udellut lukuisien naapurisaarien halukkuutta vastaanottaa sen torjumia pakolaisia.
Äskettäin perustetun Aasian-Tyynenmeren solidaarisuusjärjestön (Asap) puheenjohtaja Max Lane kantaa huolta naapurimaista: "Jos Australian hallitus arvostaisi oikeasti naapureitamme, se ei pakottaisi ja lahjoisi niitä tekemään asioita, joihin niillä ei ole valmiuksia."
"Todellisuudessa yksikään rikas maa ei halua ratkaista pakolaisongelmaa. Ne eivät ota vastaan enempää pakolaisia kuin mihin niillä on varaa. Yhä suurempien pakolaismäärien tunkeminen vankileireille Tyynenmeren saarille tarkoittaa sitä, että nuo maat joutuvat pitämään heidät pysyvästi", hän jatkaa.
"Moni turvapaikanhakija ei löydä muuta vastaanottajamaata senkään jälkeen, kun UNHCR antaa heille virallisen pakolaisaseman", Lane pelkää.
Tuvalu ja Fidzhi torjuivat marraskuussa Australian pyynnön ottaa "venepakolaiset". Kiribatin ja Palaun arveltiin joulukuun puolivälissä vielä harkitsevan asiaa.
Nauruun on sijoitettu 700 turvapaikanhakijaa, Papuaan 216 ja Joulusaarille 540. Uusi-Seelanti otti Tampan matkustajista 150, mutta kieltäytyy enemmästä.
Australia on varannut reilut 500 miljoonaa markkaa "Tyynenmeren ratkaisuun", jota se luonnehtii alueelliseksi vastuun jakamiseksi.
Tampa-kriisin aikaan Australia tarjosi köyhälle Naurulle 67 miljoonan markan avustussummaa. Se vastaa 20:tä prosenttia 11 000 asukkaan Naurun kansantuotteesta. Lisäksi Naurulle luvattiin 33 miljoonan markan edestä dieselpolttoainetta jatkuvien sähkökatkosten lopettamiseen.
Papua-Uusi-Guinea saa muutenkin noin miljardi markkaa Australian apua vuodessa. Nyt sille tarjottiin 67 miljoonaa lisää 216 pakolaisen majoittamisesta. Lokakuussa Papuaa pyydettiin ottamaan vielä tuhat pakolaista.
Kova pakolaispolitiikka vauhditti pääministeri John Howardin uudelleenvalintaa marraskuun vaaleissa. Siirtolaisministeri Philip Ruddock näyttää kuitenkin alkaneen epäröidä.
"Jos Tyynenmeren ratkaisu vähentää tulijoiden määrää, uskon että tilanne on täysin hoidettavissa. Mutta jos saapujien määrä kasvaa huomattavasti, lähestymistapaa on muutettava vastaamaan uusia olosuhteita", Ruddock sanoi hiljan Sydney Morning Herald – lehden haastattelussa.
Isäntämaan politiikka joutui ryöpytyksen kohteeksi Australiassa joulukuun alkupuolella pidetyssä kansainvälisessä pakolaiskokouksessa.
"Tapahtumat aiheuttavat traumoja turvapaikanhakijoille. Moni on niin haavoittuvassa tilassa, että heitä on vaikea haastatella", John Pace kertoo. Hän johtaa Australian ihmisoikeuskeskusta New South Walesin yliopistossa.
Pace on vastikään vieraillut Naurun pakolaisleireissä haastattelemassa turvapaikanhakijoita. Hän laati tilanteesta raportin Amnesty Internationalille. Sen mukaan osa leiriläisistä on niin järkkyneessä tilassa, ettei pakolaisaseman määrittely ole asiallista.
UNHCR on puolestaan kertoo, ettei pakolaisille tahdo löytyä ottajia. Ainoastaan Irlanti on ilmoittautunut, ja sekin suostuu ottamaan vain 50 henkeä.
"Huomattava osa näistä ihmisistä on suojelun tarpeessa, joten heille myönnetään pakolaisasema. Se tarkoittaa, että paine Australiaa kohtaan kasvaa", UNHCR:n edustajana alueella toimiva Michael Gabaudan sanoo.
Lisää paineita Australiaan kohdistui Genevessä, jossa vietettiin 12. joulukuuta YK:n pakolaissopimuksen 50. vuosipäivää. Sopimuksen on allekirjoittanut 143 maata, ja Australia oli ensimmäisten joukossa. Nyt sitä syytetään yrityksistä mitätöidä sopimus.
Jopa pääministeri Howard tuntuu olevan peräytymässä "rajojen ehdotonta valvontaa" korostaneista vaalilupauksistaan. Hän sanoi Melbournen radion haastattelussa joulukuussa, että turvapaikanhakijoiden laivojen torjuminen oli "täysin epäinhimillistä."
(Inter Press Service)
