Bangkok, 17.12.01 (IPS) – Kun Kiinan hallitus antoi tukensa Yhdysvaltain sodalle terrorismia vastaan, ihmisoikeusaktivistit tiesivät, että uiguureille koittivat kovat ajat.
Jo lokakuun puolivälissä Kiina oli vahvistanut pelot aiheellisiksi. Läntisestä Xinjiangin maakunnasta tihkui tietoja etnisen vähemmistön vainoista. Ne toteutettiin "terrorismin vastaisen sodan" nimissä.
Alueella asuu noin kahdeksan miljoonaa uiguuria, jotka ovat valtaosin islaminuskoisia ja puhuvat turkinsukuista kieltä. Jotkut heistä ovat aika ajoin kapinoineet Kiinan valtaa vastaan.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Kiinan vainolta eivät nyt säästy nekään uiguurit, joiden uskonnollinen tai poliittinen toiminta on puhtaasti rauhanomaista.
Kiina ei ole ainoa Aasian valtio, jossa "terrorismin vastustus" on omaksuttu ilomielin. Ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että moni maa ryhtyy sen varjolla tukahduttamaan levottomuuksia, itsenäisyyttä vaativia liikkeitä ja jopa poliittista oppositiota.
Moni pelkää paluuta kylmän sodan ajalle tyypilliseen ajatteluun. Siinä valtion turvallisuus ajoi kansalaisvapauksien yli mennen tullen.
"Merkkejä näkyy jo siitä, että syntymässä on uusi oppi kansallisesta turvallisuudesta. Se uhkaa romuttaa kansainväliset ihmisoikeuslait", YK:n ihmisoikeusasiantuntija Hina Jilani sanoo.
"Alttius turvautua sotilaallisiin keinoihin ja menetelmiin, kuten poikkeustilalakeihin, on kasvanut hälyttävästi. Niiden vallitessa perustavat ihmisoikeudet ja vapaudet mitätöidään", pakistanilainen Jilani selittää.
"Katsokaa, mitä Yhdysvallat tekee, ja tehkää samoin, on tämän päivän ohjenuora", Hongkongissa toimivan Aasian ihmisoikeuskomission johtaja Basil Fernando jatkaa.
Syyskuun 11. päivän terrorihyökkäysten jälkeen Yhdysvallat on turvautunut poikkeusmenettelyihin tekijöiden kiinnisaamiseksi. Niihin kuuluvat normaalia pitemmät pidätysajat ja terrorismista epäiltyjen vieminen sotilastuomioistuimiin.
Fernandon mukaan poikkeustoimet oikeutetaan sanomalla, että elämme poikkeuksellisia aikoja ja siksi laillisuus voidaan sivuuttaa. "Asenne uhkaa jatkuvasti turvallisuutta, vaikka sitä perustellaan turvallisuuden palauttamisella."
Kiinan ohella Aasian ihmisoikeusaktivistit ovat huolissaan tilanteesta Malesiassa, Indonesiassa, Filippiineillä, Thaimaassa, Intiassa ja Uzbekistanissa. Pakistan ja Sri Lanka ovat sotatilassa jo valmiiksi, eikä muutosta ole näköpiirissä.
Malesiassa on "terrorismin vastaisen sodan" varjolla otettu jälleen käyttöön pahamaineinen laki sisäisestä turvallisuudesta. Se sallii vangitsemisen ilman oikeudenkäyntiä ja soveltuu toisinajattelijoiden hiljentämiseen.
Indonesia on puolestaan katsonut ajankohdan sopivaksi ankaraan hyökkäykseen Acehin ja Irian Jayan maakunnissa toimivia itsenäisyysliikkeitä vastaan.
Myös Filippiinien armeijan otteet ovat koventuneet eteläisellä Mindanaon saarella, jossa se sotii muslimikapinallisia vastaan. Tarkkailijoiden mukaan armeija on omaksunut myös poliisin tehtäviä siviilien valvonnassa, ja pidätykset ilman asianmukaista määräystä on laillistettu.
Intian hallitus ajaa läpi terrorismin vastaista lakia, joka opposition mukaan loukkaa räikeästi ihmisoikeuksia ja laillisuuden periaatetta. Hallitus sanoo lakia tarvittavan erityisesti terrorismin torjuntaan Kashmirissa.
Itsemurhaisku Intian parlamenttiin 13. joulukuuta saattoi olla riittävä sysäys vauhdittamaan terrorismilain läpimenoa, tarkkailijat arvelevat.
Poliittisen ilmaston muutos kuuluu Aasiassakin erityisen selvästi retoriikassa. "Turvallisuuden lisääminen on kaikkien huulilla. Se heijastuu väestöön niin, että demokratian vahvistamista puoltavat puheet vaiennetaan", James Gomez sanoo. Hän vetää demokratiaa puolustavaa aasialaista internetryhmää.
Gomezin mielestä hallitusten terrorismipuhe, jolla kansaa valmistellaan koviin otteisiin psykologisesti, paljastaa muutakin. "Tärkeä viesti on se, että hallitukset haluavat valvoa kansalaisyhteiskunnan kasvua."
YK:ta edustava Jilani uskoo Aasian hallitusten siirtyvän sanoista tekoihin. "Ennustan, että uusien lakien avulla tukahdutetaan entistä kovaotteisemmin mielipiteen ja ilmaisun vapautta ja rajoitetaan oikeutta osoittaa mieltä rauhanomaisesti."
Kaikki eivät Aasiassa kuitenkaan usko, että alueella ollaan palaamassa itsevaltaiseen hallintoon, jollainen Thaimaassa, Indonesiassa ja Filippiineillä oli kylmän sodan aikana. Epäilijöihin kuuluu Bangkokin Chulalongkornin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Chayachoke Chulasiriwongs.
Hänen mukaansa Aasia on kylmän sodan päättymisen jälkeen kokenut syvällisiä muutoksia. Vapaamieliset ajatukset ovat vallanneet alaa, ja kansa on aiempaa tietoisempaa demokratiasta, ihmisoikeuksista ja hallinnon "läpinäkyvyyden" vaatimuksesta.
"Ihmiset ovat tajunneet, mitä on tekeillä. Moni tuntee nyt sellaiset sanat kuin läpinäkyvyys ja ihmisoikeudet. Hallitukset eivät voi sivuuttaa sitä", professori vakuuttaa.
(Inter Press Service)
