Harare, 15.10.01 (IPS) – Muutama vuosi sitten Normanilla oli vielä varaa hankkia vaimolleen ja kahdelle lapselleen kunnon ruokaa: lihaa, vihanneksia, ruokaöljyä, leipää, margariinia ja munia. Maalarin palkka riitti jopa olueen silloin tällöin.
Nyt liha on Normanin perheessä harvinaista herkkua, sillä sen hinta on noussut 50 prosenttia. Ruokaöljy on kallistunut peräti 140 prosenttia.
Zimbabwelainen työläisperhe nauttii nyt aamiaiseksi pelkästään kupin teetä, sillä leivän hinta on kohonnut 90 prosenttia ja maidon 60 prosenttia.
"Hinnat vain jatkavat nousuaan, eikä meillä ole enää varaa ruokaan", kertoo Norman, jonka kuukausipalkka on 8 000 Zimbabwen dollaria (noin 950 markkaa virallisen vaihtokurssin mukaan laskettuna).
Zimbabwen kuluttajaneuvosto arvioi, että kuusihenkinen perhe tarvitsee perustarpeidensa tyydyttämiseen vähintään 1950 markkaa kuussa.
Useimpien työntekijöiden kuukausipalkat vastaavat virallisella vaihtokurssilla laskettuna noin sataa Yhdysvaltain dollaria (650 markkaa).
Taloustieteilijät huomauttavat, että pimeillä markkinoilla Zimbabwen dollarin arvo suhteessa Yhdysvaltain dollariin on romahtanut viidennekseen virallisesta kurssista. Siten keskivertoinen kuukausipalkka vastaa noin 130:tä markkaa.
Zimbabwen talous ja koko yhteiskunta ovat ennen kokemattoman syvässä kriisissä. Se sai alkunsa, kun sotaveteraanit ja hallitsevan puolueen kannattajat ryhtyivät valtaamaan valkoisten omistamia suurtiloja hankkiakseen maata köyhille mustille. Jupakka on vähentänyt maatalouden tuotantoa tuntuvasti.
Useiden perustarvikkeiden hinnat ovat vuoden alun jälkeen nousseet 300-400 prosenttia. Palkat eivät ole vastaavaa nousua kokeneet, ja se tuntuu kuluttajien kukkarossa.
Kuluttajaneuvosto on varoittanut ruokamellakoiden mahdollisuudesta, jos peruselintarvikkeiden hintojen nousua ei panna aisoihin.
"Se voi tapahtua milloin tahansa. Ihmiset kärsivät siinä määrin, että he ovat kypsiä mellakoimaan", Victor Chisi Zimbabwen kuluttajaneuvostosta varoittaa.
Taloustieteilijät syyttävät kriisistä hallituksen virheitä. Chisi sen sijaan moittii yrittäjiä voittojen ahnehtimisesta kuluttajien kustannuksella. Hallituksen hiljattainen päätös asettaa komitea valvomaan hintoja saa häneltä kiitosta.
"Ilmassa on ahneutta, keinottelua ja vahva tunne siitä, että taloutemme on romahtamassa, joten ihmiset haluavat ottaa tilanteesta irti kaiken mahdollisen hyödyn", Chisi selittää.
Pääkaupungissa Hararessa on jo nähty muutaman sadan ihmisen mielenosoituksia hinnankorotuksia vastaan.
"Hinnankorotuksiin johtanut taloudellinen sabotaasi on suurtilallisten ja heidän kumppaneidensa aikaansaannosta. Tavoitteena on saada kuluttajat kääntymään hallitusta vastaan ja antamaan tukensa MDC:lle", mielenosoitusta johtanut Musiwa Shoshora sanoo.
MDC eli Liike demokraattisen muutoksen puolesta on Zimbabwen tärkein oppositiopuolue.
Yrittäjät syyttävät hinnankorotuksista valuuttapulaa. Kun pankeista ei saa kovaa valuuttaa tuontitavaran maksamiseen, valuutta on ostettava pimeästi ja viisi kertaa virallista kurssia kalliimmalla.
Hintavalvontakomitean perustaminen on herättänyt epäilyjä paluusta 1980-luvulla noudatettuun hintasäännöstelyyn.
"Hintasäännöstely johtaa väistämättä tavarapulaan, jolloin lähes kaikille hyödykkeille syntyy pimeät markkinat", taloustieteilijä John Robertson pelkää.
Zimbabwen tämän vuoden inflaatio kohosi syyskuussa 76 prosenttiin, ja sen uskotaan yltävän sataa prosenttiin vuoden lopulla. Työttömyys arvioidaan 60 prosentiksi.
Viime vuonna Zimbabwen kansantuote kutistui reilut neljä prosenttia. Tälle vuodelle povataan vähintään kahdeksan prosentin pudotusta. (Inter Press Service) .
