Nairobi, 08.10.01 (IPS) – Kongon demokraattisessa tasavallassa valtaenemmistö 60 miljoonasta asukkaasta toivoo hartaasti, että lokakuun puolivälissä alkava rauhankokous onnistuu lopettamaan kolme vuotta jatkuneen tuhoisan sodan.
"Olen luottavaisella mielellä. Kaikki kongolaiset on saatu mukaan keskusteluihin, joten rauha tulee. Me ainakin haluamme sitä", demokratia- ja vapautusliikkeen (RCD-ML) sissejä edustava Salima Kabagambe kertoo. Hänen kapinallisjärjestönsä saa tukea Kongon naapurimaalta Ugandalta.
Kongon kansallisen vuoropuhelun on määrä alkaa 15. lokakuuta Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Sen toivotaan viitoittavan Afrikan 3. suurimmalle maalle poliittisen tulevaisuuden, joka on nykyisyyttä valoisampi.
Kokoukseen odotetaan jopa 400:aa osanottajaa. Heidän tehtävänään on luonnostella Kongolle uusi perustuslaki ja pohtia eri kapinallisjärjestöjen sissien ottamista mukaan maan hallintoon ja armeijaan. Lisää päänvaivaa tarjoaa se, miten armeijan ja kapinallisten nyt hallitsemat alueet yhdistetään.
Suunnitelmat on määrä tehdä myös väliaikaisesta hallituksesta, jonka tehtävänä on valmistaa Kongo historiansa toisiin demokraattisiin vaaleihin.
"Väliaikainen hallitus muodostetaan neuvottelemalla. Siksi koetamme saada mukaan kaikkien eri ryhmien – sodan osapuolien, poliittisten puolueiden ja kansalaisyhteiskunnan – edustajat, jotka pystyvät päättämään sodan lopettamisesta", Kongon suurimman kapinallisryhmän RCD-Goman edustaja Moise Nyarugabo kertoo. Hänen ryhmänsä saa tukea Ruandalta.
Keskustelujen kestoksi kaavaillaan 45:tä päivää, ja osanottajilla on valta päättää seuraavan hallituksen kokoonpanosta.
Reilu viikko ennen neuvottelujen alkamista osanottajista oli yhä epäselvyyttä. Kapinallisista kutsun olivat saaneet vain Ugandan ja Ruandan tukemat ryhmät, jotka allekirjoittivat rauhansopimuksen Sambian pääkaupungissa Lusakassa 1999.
Eivätkä nuokaan ryhmät olleet malttaneet laskea aseitaan. Viikkoa ennen rauhankokousta sissit ilmoittivat vallanneensa takaisin tärkeän Fizin kaupungin, jonka hallituksen joukot ottivat haltuunsa syyskuussa.
Lisäksi taistelujen leimahdukset kapinallisten valvomassa itäisessä Kongossa muistuttavat, että rauhankokoukseen kutsulistaa pitäisi laajentaa, jos tavoitteena on todellinen rauha.
Yhteenottoihin ovat osallistuneet paikalliset Mayi Mayi – liikkeen soturit, Ruandasta tulleet äärihutut ja Burundin kapinalliset. Mikään näistä ryhmistä ei ole allekirjoittanut Lusakan sopimusta.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan on jo ehtinyt varoittaa, että kahinointi, joka on ollut kiivainta kuukausiin, vaarantaa rauhanprosessin.
Rauhanneuvottelujen osanottajista päättävät Lusakan sopimuksen allekirjoittajat. Kenian pääkaupungissa Nairobissa pidetyssä valmistelukokouksessa kaikki olivat sitä mieltä, että Mayi Mayi tulee saada mukaan. Tämä kongolaisjoukko perustettiin taistelemaan sen miehittäjiksi kokemia Ruandan sotilaita vastaan.
RCD-Goma vastustaa kuitenkin Mayi Mayin itsenäistä osallistumista neuvotteluihin. Sen mukaan ryhmän pitää liittyä johonkin nykyisistä valtuuskunnista.
"Mayi Mayilla ei ole asemaa, joka antaisi sille oikeuden osallistua omissa nimissään", RCD-Goman pääsihteeri Azarias Ruberwa sanoo. Hän kertoo uskovansa, että neuvottelujen vetäjänä toimiva Botswanan entinen presidentti Ketumile Masire pyytää Kongon hallitusta ottamaan Mayi Mayin omaan valtuuskuntaansa.
"Jos he kieltäytyvät, jotkut voivat päästä sopimukseen meidän kanssamme ja tulla mukaan RCD:n valtuuskuntaan. Mayi Mayi -niminen valtuuskunta ei kuitenkaan neuvotteluissa esiinny. Se muuttaisi koko Lusakan sopimuksen", Ruberwa vakuuttaa.
Mayi Mayi haluaa lähettää Addis Abebaan 62 edustajaa. "Jos meillä ei ole edustusta Addis Abebassa, siellä tehtävät päätökset jäävät merkityksettömiksi. Me sabotoimme niitä kiihdyttämällä sotilaallista toimintaamme", Mayi Mayin edustaja Shetebo Kabulira julistaa.
Tilannetta mutkistaa se, että Mayi Mayilla ei ole selvää johtajaa. "Se muodostuu useista ryhmistä, joilla on lukuisia johtajia", Afrikan Suurten järvien alueen turvallisuutta ja kehitystä ajavan kansalaisjärjestön puheenjohtaja Modeste Bahati Lukwebo sanoo. Hän edusti kansalaisyhteiskuntaa Nairobin valmistelukokouksessa.
Itäisen Kongon ongelmat kietoutuvat kiinteästi naapurimaiden Ruandan ja Burundin vaikeuksiin. Kummankin maan kapinalliset käyttävät Kongoa tukialueena, josta käsin ne hyökkäävät oman maansa hallitusta vastaan.
Lukwebo uskoo, että Mayi Mayi laskee aseensa, kun Ruandan joukot vetäytyvät Kongosta. Ruanda kuitenkin vakuuttaa, ettei se voi vetäytyä Kongosta niin kauan, kun sen omat turvallisuusongelmat ovat ratkaisematta.
"Olemme valmiita rauhaan ja haluamme vetää joukkomme Kongosta, mutta meitä huolestuttaa Ruandan rauhaa uhkaavan Interahamwen olemassaolo", Ruandan presidentti Paul Kagame sanoo.
Ruandan joukot tunkeutuivat Kongoon jahdatessaan äärihutujen Interahamwea, joka toimeenpani kansanmurhan Ruandassa 1994.
Ruandan kongolainen liittolainen RCD-Goma yhtyy käsitykseen, että Interahamwe pitää riisua aseista. "Rauhan takaamiseksi se on hyvin tärkeätä, eikä vain naapurimaille, vaan myös omalle kansallemme. Interahamwe ei surmaa pelkästään ruandalaisia, sen jäsenet tappavat ihmisiä Kongossa. Heidät on riisuttava aseista", RCD:n Nyarugabo sanoo.
Hän syyttää Kongon presidenttiä Joseph Kabilaa Ruandan kapinallisten vahvistamisesta lennättämällä miehiä, aseita ja ammuksia alueelle. "Kabila käyttää yhä heitä hyväkseen. Hän on siirtänyt sodan etulinjasta itäiseen Kongoon. He sotivat hänen puolestaan. Ei ole helppoa riisua kumppania aseista", Nyarugabo jatkaa.
Kongon hallitusta edustava Vital Kamerhe kiistää väitteen: "Interahamwe ei missään nimessä ole Kabilan hallituksen liittolainen."
Lusakan rauhansopimus lähtee siitä, että kapinallisryhmät demobilisoidaan, riisutaan aseista, sopeutetaan yhteiskuntaan tai palautetaan kotimaahansa vapaaehtoiselta pohjalta. Tämän on määrä tapahtua YK-joukkojen maahan tulon kolmannessa vaiheessa. Viime neuvottelut asiasta kuitenkin peruutettiin Yhdysvaltoihin tehdyn terrorihyökkäyksen vuoksi.
Koska aseriisunta on vapaaehtoista, Kamerhen mielestä on ensisijaisen tärkeätä, että Ruandan presidentti luo maahan vapaan poliittisen ilmapiirin, joka mahdollistaa maasta paenneiden Interahamwen jäsenien paluun.
"Ruandan täytyy sallia hutujen palata ja osallistua vallankäyttöön", hän sanoo. (Inter Press Service) .
