Delhi, 05.02.01 (IPS) – Intian Gujaratin osavaltiossa tammikuussa sattunut tuhoisa maanjäristys on puhaltanut uuteen roihuun keskustelun suurten patojen riskeistä järistysherkässä maaperässä. Narmadajoen jättipatoja vastustava liike muistuttaa, että suurpadoista ensimmäinen, Sardar Sarovar, on rakenteilla niin ikään Gujaratissa.
Narmada-liikkeen kärkihahmo Medha Patkar on saanut tuekseen osan Intian seismologeista. He vakuuttavat, että Sardar Sarovarin pato sijaitsee seismisesti erittäin aktiivisella alueella. Keskisen Intian läpi Arabianmereen virtaava Narmada aiotaan valjastaa rakentamalla kaikkiaan 30 suurta ja 300 pienempää patoa.
Patkar ja Pelastakaa Narmada-liike (NBA) ovat kampanjoineet jo 15 vuotta jättipatoja vastaan. Heidän mukaansa hankkeen ihmisille, ympäristölle ja taloudelle aiheuttamat kustannukset ovat paljon sen tuottamia hyötyjä suuremmat.
Intian korkein oikeus kuitenkin kumosi viime lokakuussa Sardar Sarovaria koskeneen rakennuskiellon, joka ehti olla voimassa neljä vuotta.
"Meidän on tutkittava aiempaa huolellisemmin Intian seismisesti aktiivisten alueiden sijainti ja laajuus", Patkar julisti Gujaratin järistyksen jälkeen annetussa NBA:n tiedotteessa.
Hän siteeraa kahta Intian johtavaa maanjäristysten asiantuntijaa, joista toinen arvioi, että Gujaratin järistys "todennäköisesti aiheuttaa maankuoren liikehdintää Narmadan-Sonin vyöhykkeellä."
Kyse on kahden geologisen ruhjeen liittymäkohdasta. Ensimmäiseen ruhjeeseen on syntynyt Narmadajoki ja toiseen Son- niminen virta.
Toinen NBA:n aktivisti, Sanjay Sanghavi, on varoitellut lehtihaastatteluissa, että myös suuret patoaltaat voivat valtavan vesimääränsä painolla synnyttää maankuoren liikettä.
Intian johtaviin seismologeihin kuuluva Harsh Gupta Hyderabadissa toimivasta kansallisesta geofysiikan tutkimuslaitoksesta yhtyy Narmada-liikkeen huoleen. Hänen mukaansa padon aiheuttamasta maankuoren värähtelystä on saatu selvin näyttö Gujaratin naapuriosavaltiossa Maharashtrassa. Syynä oli Koynan pato.
Alueella sattui 1967 tuhoisa järistys, joka surmasi 200 ihmistä. Järistyksen voimakkuus oli 6,3 Richterin asteikolla, ja se on luokiteltu maailman kovimmaksi patoaltaan aiheuttamaksi maankuoren liikehdinnäksi.
Koynan 103 metriä korkea pato rakennettiin 1963, jonka jälkeen maa on tärähdellyt alueella yli 100 000 kertaa. Järistyksistä 70 on ylittänyt viisi richteriä.
Viime vuonna alueella vavahteli maalis-, huhti- ja syyskuussa, mikä sai asiantuntijat varpailleen.
Toinen intialainen geologi Arun Kumar Singh vakuutta tiedossaan olevan ainakin 20 patoaltaiden aiheuttamaa seismistä liikahtelua Intiassa.
Osa tutkijoista on kuitenkin eri mieltä. Heihin kuuluu tunnettu maaperäekspertti V. Subramanian Intian teknologiainstituutista Mumbaista.
Hän on antanut Gujaratin järistyksen jälkeen lausuntoja, joiden mukaan Narmada sijaitsee kyllä geologisen ruhjeen alueella, mutta joen patoaminen ei voi aiheuttaa maanjäristystä.
"Patoaltaaseen kerätyn veden synnyttämä paine ei kasva riittävän suureksi, koska allas levittäytyy hyvin laajalle alueelle. Suurinkaan pato ei riitä käynnistämään maanjäristystä", hän vakuuttaa.
Hyderabadista löytyy niin ikään useampia mielipiteitä. Geofysiikan laitoksen eläkkeellä oleva tutkija Janardhan Negi kyseenalaistaa teorian suurista padoista järistysten aiheuttajina. Hänen mukaansa maailmassa on noin 40 000 isoa patoa, ja niistä vain 32 on saanut aikaan maankuoren värähtelyä. Hän pitää lukua merkityksettömänä.
Negin mielestä Koynan alue on itsessään altis maanjäristyksille.
Keskustelu patojen ja järistysten kytkennöistä sivuaa aina myös 260-metristä Tehrin patoa, jota Intia rakentaa Himalajan juurelle.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä alueen järistysherkkyydestä, sillä siellä tapahtui syksyllä 1991 yli kuuden richterin järistys, joka surmasi toista tuhatta ihmistä.
Pato sijaitsee Uttaranchalin osavaltiossa lähellä Tehrin historiallista kaupunkia ja alle sadan kilometrin päässä kymmenen vuoden takaisen järistyksen keskuksesta.
Tehrin patoa rakentava yhtiö vakuuttaa kuitenkin, että järistysvaara on otettu huomioon intialaisten ja venäläisten asiantuntijoiden laatimissa selvityksissä. Rakentajien mukaan pato kestää aina kahdeksaan richteriin nousevan maanjäristyksen. (Inter Press Service) .
