Berkley, 15.01.01 (IPS) – Tammikuun 20. päivänä virkaan astuvan Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin uuden hallituksen perusjoukon muodostavat hänen isänsä sukupolvea edustavat valkoiset miehet. Sekaan on pirskoteltu ripaus afrikkalais-, arabi- ja latinoväriä sekä muutamia naisia.
Kirjavasta suojaväristään huolimatta "Team Bush" on ideologisesti kapea ja etnisesti valikoitunut. Bushin käsitys monimuotoisuudesta ilmenee siitä, että mukaan on valittu edustajat energia- ja autoteollisuuden kaikilta sektoreilta.
Vaikka hänen isänsä hankki ensimmäisen miljoonansa öljyllä ennen kuin seurasi oman isänsä jälkiä politiikkaan, Bush Junior ei omistanut paljon aikaansa öljynporaukselle vaikuttaessaan läntisen Texasin tuulen pieksämillä tasangoilla 20 vuotta sitten.
Nuori Bush osui kuitenkin silloin tällöin kultasuoneen käyttäessään hyväkseen perheensä suhteita ja omaa viehätysvoimaansa. Hän onnistui houkuttelemaan monia rikkaita itärannikon sijoittajia hankkeisiin, joista aiheutui heille miljoonien tappiot samaan aikaan, kun Bushin oma lompakko paksuni mystisesti.
Krooninen epäonni sijoittajien varojen kasvattamisessa ei tuntunut suuremmin huolettavan Bushin tukijoita. He saivatkin roimia verohelpotuksia tappioittensa korvikkeeksi. Sitäkin mieluisampi palkinto monelle oli suora yhteys silloiseen varapresidenttiin George Bushiin.
Bush nuorempaa tuettiin avokätisesti myös vuoden 1994 kuvernöörinvaaleissa. Nyt on koittanut takaisinmaksun aika, ja sen hän hoitaa virkanimityksillä ja yrityksille suopealla politiikalla.
Uuden presidentin lähimmät avustajat muodostavat energia-alan etuun vihkiytyneen kuppikunnan, joka muistuttaa pikemminkin jonkin yrityksen johtokuntaa kuin valtion hallitusta.
Bushin varapresidentti Dick Cheney oli 1990 keskeisesti junailemassa Persianlahden sotaa, jolla Yhdysvallat muistutti, että se haluaa sanoa viimeisen sanan Lähi-idän öljystä. Cheney palasi 1993 liike-elämään johtamaan Texasissa majailevaa maailman suurinta öljynporausyhtiötä Halliburtonia.
On luultavaa, että tosiasiassa Yhdysvaltoja johtaa Bushin kaudella Cheney. Bush itse voi keskittyä vaikkapa videogolfiin Valkoisen talon toimistossaan.
Energia-asioista hallituksessa vastaava joukko on kuin pukki kaalimaan vartijana. Bushin henkilöstöpäällikkö Andrew Card oli aiemmin autoteollisuuden johtava lobbari. Lisäksi hän on toiminut kuljetusministerinä.
Energiaministeri Spencer Abraham taisteli Detroitia edustavana senaattorina ilmansuojelua ja polttoaineiden tehokkuutta parantavia lakeja vastaan.
Sisäministeri Gale Norton vastusti Coloradon oikeusministerinä kaikkia liittovaltion yrityksiä rajoittaa öljynporausta, kaivostoimintaa, puunkaatoa ja karjan laiduntamista.
Hallituksen kokoonpanon perusteella voidaan esittää ennuste Bush II:n energia- ja ympäristöpolitiikasta:
Kioton ilmastosopimus käytännössä hylätään. Jo marraskuussa Haagissa pidetyssä ilmastokokouksessa presidentti Bill Clintonin hallitus esti etenemisen. Se vaati, että Yhdysvaltain metsät on laskettava hiilinieluiksi, jotta maa pääsisi mahdollisimman vähällä kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä.
Bush on asettunut tukemaan teollisuuspiirejä, joiden mukaan ei ole riittävää tieteellistä näyttöä siitä, että ilmakehä lämpenee kasvihuonekaasujen vuoksi. Hänen hallituksen torjuu mitä luultavimmin kaikki kansainväliset yritykset rajoittaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Yhdysvalloissa energian kulutus todennäköisesti jatkaa kasvuaan. Maa tuottaa nyt 12 prosenttia enemmän hiilidioksidia kuin kahdeksan vuotta sitten. Fossiilisia polttoaineita käytetään vuoden 2001 alussa 1,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ainoastaan maailmanlaajuinen talouslama voisi pysäyttää energian kysynnän kasvun.
Uusia koti- ja ulkomaisia energianlähteitä hyödynnetään aggressiivisesti. Arveluttavimpiin hankkeisiin kuuluu Bushin leirin ehdotus ryhtyä poraamaan öljyä Alaskan arktisessa luonnonpuistossa. Hanketta perustellaan mahdollisuudella vähentää riippuvuutta ulkomaisesta öljystä.
Geologien mukaan Alaskan rannikolta saataisiin päivässä parhaimmillaankin vain 1-2 miljoonaa tynnyriä öljyä, joka korvaisi noin puolet tuonnista. Riippumattomien asiantuntijoiden mukaan Bushin tavoitteena Alaskan hankkeessa onkin ensisijaisesti öljyteollisuuden voittojen kasvattaminen.
Yhdysvallat tuskin kaihtaa jatkossakaan asevoimien vakuuttavaa käyttöä osoittaakseen valtaansa maailman öljyntuotantoalueilla. Väkivallan kiihtyminen Lähi-idässä voi hyvinkin poikia uuden sodan lähivuosina.
Moni tarkkailija uumoilee, että koska Bushilla ja Cheneyllä on ympärillään sama joukkue, joka hoiteli Persianlahden "salamasodan" Bush vanhemman kaudella, he voivat vielä käydä oman "teknojihadinsa". Tarjoutuisihan näin tilaisuus kostaa isä-Bushin puolesta se, että Irakin Saddam Hussein pysyi vallassa häntä kauemmin.
Bushin ja Cheneyn valtaan nostanut yhtiöiden vallankaappaus Yhdysvalloissa on masentavaa niille, jotka ovat kuvitelleet ihmiskunnan kulkeneen viime vuosikymmenet kohti aurinkoenergian aikaa. Tilannetta ei helpota se, että tuhlaileva energian käyttö ei isommin huolestuta tavallisia amerikkalaisia.
Moni sanoo olevansa huolissaan ympäristöstä, mutta harva on valmis tinkimään mukavuudestaan rajoittamalla energian kulutustaan edes vähän. Tuntuu siltä, että energian säästöä saadaan aikaan vain korottamalla hintaa tuntuvasti, ja sille tielle Bushin hallitus tuskin lähtee. (Inter Press Service) * Mark Sommer johtaa Mainstream Media Projectia, joka pyrkii tuomaan uusia ääniä Yhdysvaltain sähköiseen viestintään.
Copyright IPS. Kaikki oikeudet pidäteteään. .
