Rabat, 15.01.01 (IPS) – Länsi-Saharan itsenäisyyttä ajava Polisario-rintama on julistanut olevansa jälleen sodassa Marokon kanssa. "Tulitauko ei enää päde. Tulitauko ei merkitse rauhaa", järjestön kakkosmies Mohamed Ould Salek ilmoitti tammikuun toisella viikolla.
Polisario oli uhannut hyökätä Pariisi-Dakar-rallin osanottajien kimppuun, kun nämä saapuivat kiistellylle alueelle loppiaisen viikonvaihteessa. Uhkaukset kuitenkin peruttiin viime tingassa Algerian, Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) ja Yhdysvaltain painostuksesta.
Algeria on antanut Polisariolle turvapaikan kaakkoisesta Tindoufin aavikkokaupungistaan.
YK:n välityksellä neuvoteltu tulitauko Polisarion ja Marokon välillä on ollut voimassa vuodesta 1991. Tuolloin YK lähetti Minurso-joukot Länsi-Saharaan turvaamaan rauhaa ja valmistelemaan kansanäänestystä alueen kohtalosta.
Selkkaus sai alkunsa 1974, jolloin Länsi-Saharan silloinen siirtomaaisäntä Espanja lupasi kansanäänestyksen alueen alkuperäisväestölle eli sahraweille.
Espanja kuitenkin vetäytyi alueelta ennen äänestyksen järjestämistä. Marokko vastusti äänestystä alun pitäen ja julisti, että Länsi-Saharan pohjoisosa kuuluu sille. Eteläosaa hinkusi puolestaan Mauritania.
Kansainvälinen tuomioistuin tyrmäsi kummankin maan aluevaatimukset ja päätti, että sahraweilla on oikeus ilmaista mielipiteensä alueen tulevasta asemasta.
Samana päivänä, kun tuomio julistettiin – 16. lokakuuta 1975 – Marokon silloinen kuningas Hassan ilmoitti, että 350 000 marokkolaista lähtee rauhanomaiselle "vihreälle marssille" Länsi- Saharaan.
Länsi-Saharan vapautusrintama Polisario oli alkujaan perustettu vaatimaan itsenäisyyttä Espanjan vallasta. Nyt se ryhtyi sotaan pohjoisesta maahan tulleita marokkolaisia sotilaita ja etelästä hyökänneitä mauritanialaisia vastaan.
Mauritanialaiset lyötiin 1979, mutta sota Marokkoa vastaan jatkui aina tulitaukoon 1991. YK:n pääsihteeri Kofi Annan nimitti 1997 entisen Yhdysvaltain ulkoministerin James Bakerin erityislähettilääkseen valmistelemaan Länsi-Saharan kansanäänestystä.
Hanketta on hidastanut kiista siitä, kenellä on oikeus äänestää. Polisario syyttää Marokkoa äänestäjäluetteloiden paisuttamisesta. Sahraweja elää 170 000 pakolaisleireissä Algerian Tindoufissa ja noin 50 000 Länsi-Saharassa Marokon miehityksen alla.
Minurso-joukkojen valvonnassa koottuihin äänestäjäluetteloihin hyväksyttiin lopulta 86 000 ihmistä. Anomuksia hylättiin noin 100 000, sillä niiden esittäjät eivät kyenneet todistamaan olevansa sahraweja.
Polisario julisti jo 1976 Sahrawien demokraattisen arabitasavallan (SADR), ja se hyväksyttiin OAU:n jäseneksi 1982. Marokko marssi ulos järjestöstä vastalauseena päätökselle.
Ould Salek on paitsi Polisarion kakkosmies, myös SADR:n ulkoministeri. Hän syyttää Marokkoa kansanäänestyksen sabotoimisesta. "Marokko ei halua, että äänestys pidetään."
Ould Salekin mielestä YK:n pääsihteeri on ryhtynyt veljeilemään Marokon kanssa tarjoamalla Länsi-Saharalle itsenäisyyden sijasta "laajennettua autonomiaa".
"YK:n pääsihteeri puhuu uudesta ratkaisusta, joka ei missään tapauksessa sido Polisario-rintamaa", Ould Salek sanoo.
Marokko ilmoitti viime syksynä YK:lle, että se on valmis suoriin keskusteluihin Polisarion kanssa. Tarkoituksena olisi etsiä "uutta ratkaisua kunnioittaen Marokon suvereenisuutta ja alueellista koskemattomuutta."
Poliittiset lähteet Marokon pääkaupungissa Rabatissa uskovat, että Marokko tekee Bakerille uuden ehdotuksen Länsi- Saharan itsehallinnosta ennen kuin Minurso-joukkojen toimiaika päättyy helmikuussa.
Marokon suunnitelma jakaisi maan 12 alueeseen, joista yhden muodostaisi Länsi-Sahara. Kullakin alueella olisi oma vaaleilla valittu kansanedustuslaitos, jolle annettaisiin laajat valtaoikeudet, kertoo eräs nimettömänä pysyttelevä vanhempi virkamies.
Suunnitelman mukaan Marokon hallitukselle jäisi edelleen valta puolustusta, ulkopolitiikkaa, telekommunikaatiota ja valtion taloutta koskevissa asioissa.
Riippumattomat tarkkailijat Rabatissa varoittavat kuitenkin, että Polisarion uhkaus sotatoimista pitäisi ottaa vakavasti. Heidän mukaansa on ymmärrettävää, että sahrawien kärsivällisyys on vähissä, koska he ovat odottaneet kansanäänestystä jo pitkään.
"James Bakerilla on kova urakka neuvottelujen kääntämiseksi uralle, joka voi tuoda ratkaisun ongelmaan. Nyt kun Baker on kiskonut George W. Bushin Floridan suosta, hänen on vuorostaan saatava Marokon kuningas Muhammed VI irti Länsi-Saharan hiekasta", eräs tarkkailija sanoo. (Inter Press Service) .
