Dili, 22.01.01 (IPS) – Itä-Timorin pääkaupungissa Dilissä kuljeskellessaan voi nähdä joitakin ruokakauppoja ja autovuokraamoja sekä muutamia vaatimattomia hotelleja ja kahviloita, jotka mainostavat kansainvälistä keittiötään.
Yritykset edustavat näkyvää taloudellista toimintaa, joka on kuitenkin tilapäistä ja keinotekoista. Se on syntynyt palvelemaan YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen väkeä.
Itä-Timorin talous pyörii nyt pääosin ulkomaisella rahalla, ja henkeä kohden laskettu kansantuote on noin 300 dollaria (noin 1 900 markkaa) vuodessa. Jopa 80 prosenttia alueen 800 000 asukkaasta on vailla työtä.
Tämän vuoden lopussa tapahtuvaan itsenäistymiseen valmistautuvalla maalla on kuitenkin runsaasti luonnonvaroja, jotka odottavat hyödyntämistään. Jotta ne koituisivat asukkaiden hyväksi, Itä-Timor tarvitsee rehellisen hallituksen, asianmukaiset lait ja viisasta talouspolitiikkaa.
Nyt Itä-Timorin liiketoiminnasta 60 prosenttia on laitonta, kertoo Jose Texeira. Hän työskentelee Itä-Timorin väliaikaisen hallinnon (Etta) sijoitusinstituutissa.
Itä-Timorin tärkeimpiä vientituotteita on kahvi, mutta alue tuottaa myös kallisarvoista santelipuuta ja kumipuusta saatavaa kopraa. Ympäröivät vedet vilisevät tonnikalaa.
Timorin saarta Australiasta erottavassa Timorinmeressä on lisäksi öljyä. Öljy- ja kaasuvarojen jakamisesta sovittiin 1989 Australian ja Itä-Timoria silloin hallinneen Indonesian kesken. Itä-Timorin hallinnosta nyt vastaava YK-elin (Untaet) katsoo, ettei sopimus ole enää voimassa, mutta Australia on toista mieltä.
Itä-Timorin johtajat haluavat neuvotella Australian kanssa uuden sopimuksen öljystä, jonka tuotto voisi heidän mukaansa nousta yli miljardiin markkaan vuodessa. Kyse on melkoisista summista maalle, jonka nykyinen budjetti on noin 500 miljoonaa markkaa.
"Me kunnioitamme Australian oikeuksia, mutta sen on vastaavasti kunnioitettava meidän oikeuksiamme, jotta saamme aikaan oikeudenmukaisen sopimuksen", itätimorilaisten itsenäisyyskamppailua johtanut Xanana Gusmao sanoo.
"On parempi, että saamme tulomme suoraan öljystä, emmekä Australian kautta kehitysapuna", hän jatkaa.
Untaet ja itätimorilaiset vaativat rajan vetämistä merialueen puoliväliin, mikä toisi valtaosan öljyvaroista Itä-Timorin alueelle.
Australian vastahanka öljystä sopimisessa on karvas pettymys itätimorilaisille, jotka saivat naapurimaaltaan tukea äänestäessään maansa itsenäistymisen puolesta 1999. Kansanäänestys merkitsi loppua Indonesian 24-vuotiselle miehitysvallalle.
Indonesiaa kannattaneet aseelliset joukkiot ajoivat maan kuitenkin kaaokseen, jonka seurauksena yli 100 000 ihmistä on yhä pakolaisina Länsi-Timorin puolella.
Öljytulojen kasvattamisen ohella Itä-Timor kaipaa kipeästi ulkomaisia sijoituksia muuhunkin kuin avustustyöntekijöitä palvelemaan. Tarvitaan yritystoimintaa ja sen tarjoamia työpaikkoja.
Yritystoiminnan ehtona ovat kuitenkin perusrakenteet ja -palvelut, jotka nykyisellään puuttuvat kokonaan tai toimivat huonosti. Esimerkiksi sähkökatkot ovat päivittäinen ilmiö, vaikka väliaikainen hallinto kuluttaa yli kolme miljoonaa markkaa kuussa Comoron dieselkäyttöisen voimalaitoksen pyörittämiseen.
Texeiralla ei ole esittää tarkkoja tilastoja ulkomaisista sijoituksista. Hänen mukaansa australialaiset tulivat ensimmäisinä, mutta heidän intonsa on sittemmin laantunut "dramaattisesti". Nyt liikkeellä on malesialaisia ja singaporelaisia, kiinnostusta ilmenee myös Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Japanissa.
Itä-Timorin jälleenrakennuksen arvioidaan muodostavan puolet maan kansantuotteesta lähivuosina. Ongelmitta se ei kuitenkaan suju. Jo nyt puhutaan korruptiosta ja salakuljetuksesta Indonesialle kuuluvan Länsi-Timorin rajan yli.
Damien Kingsbury seurasi YK:n lähettämänä vaalitarkkailijana Itä-Timorin kansanäänestystä 1999. Hän vietti äskettäin maassa kuukauden ja raportoi havaitsemistaan huolenaiheista lehtiartikkelissa.
Kingsbury varoittaa, että epäilyt väärinkäytöksistä ja korruptiosta alueen väliaikaisessa hallinnossa antavat aseita niille, jotka halusivat maan pysyvän Indonesian vallassa. Näiden ryhmien pelätään taas pyrkivän horjuttamaan olojen vakautta vaalien alla.
Itä-Timorissa on määrä järjestää kesällä perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalit. Presidentinvaaleja odotetaan ensi vuoden alkupuolella.
Xanana – joka kiistää pyrkivänsä presidentiksi – sanoi uudenvuoden puheessaan, että poliittisen toiminnan vilkastumista odotellessaan eräät ryhmät ovat jo alkaneet toimia "jakaakseen" itätimorilaiset ja lietsoakseen väkivaltaa.
Xanana on myös arvostellut YK:n hallintoa Itä-Timorissa, mutta hän kiistää haluavansa sen loppuvan nopeasti. Hän muistuttaa, että kansainvälisten joukkojen liian pikainen poistuminen esimerkiksi Kambodzhasta jätti jälkeensä valtatyhjiön.
"Emme ole kiirehtimässä itsenäisyyteen. Haluamme olla varmoja, että valmistautuminen sujuu tehokkaasti askel kerrallaan", hän sanoo. (Inter Press Service) .
