Helsinki, 04.12.00 (IPS) – Kun uuden vuosituhannen ensimmäinen vuosi lähestyy loppuaan, koittaa tilinpäätöksen aika myös kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa vaatineelle Jubilee 2000 – liikkeelle. Viivan alle jää valitettavan vähän plussaa, arvioivat marraskuussa Suomessa kokoontuneet aktivistit.
"Tärkeä mahdollisuus menetettiin", kiteyttää Adrian Lovett Britannian Jubilee 2000 -kampanjasta. Hän oli yksi Helsingissä pidetyn Eurooppalaisen velka- ja kehitysverkoston Eurodadin kokouksen osanottajista.
"Britanniassa, kuten muissakin maissa, Jubilee 2000 -kampanja on koko ajan kytketty tähän uuden tuhatluvun ensimmäiseen vuoteen. Sen katsottiin tarjoavan maailman päättäjille oivan mahdollisuuden pyyhkiä velat yli. Nyt on kuitenkin selvää, että vuoden loppu koittaa ilman, että riittävästi velkoja olisi peruutettu", hän jatkaa.
Niinpä velkaliikkeen aktivistit vyöttävät itseään uuteen kamppailuun vakuuttaen, että aiheen ei sallita katoavan kansainväliseltä asialistalta tämän vuoden jälkeen. He vaativat nyt reilua velkasovittelujärjestelmää, jossa lainanantajat ja saajat keskustelisivat tilanteesta puolueettoman välittäjän johdolla. Tavoitteena on edelleen ratkaisu, jossa velat pyyhitään yli.
Aktivistit pyrkivät siihen, että velkasovittelu otetaan esille maailman rikkaimpien maiden sekä Venäjän muodostamassa G8- ryhmässä, jonka huippukokous pidetään ensi heinäkuussa Genovassa Italiassa.
"Se on uuden vuosituhannen ensimmäinen kunnollinen huippukokous ja viimeinen tilaisuus maailman johtajille hyödyntää millennium-henkeä", Lovett sanoo toivoaan heittämättä.
Hänen mukaansa kokousta isännöivä Italia on osoittanut kiinnostusta velkojen nykyistä laajempaan peruuttamiseen, joten siltä voisi odottaa aloitetta asiasta.
Hankkeen onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että sen taakse saadaan useita tärkeitä G7-maita, muistuttaa Saksan Jubilee-liikettä edustava Jürgen Kaiser.
Velkaliike tarjoaa uutta sovittelumallia korvaamaan nykyistä järjestelyä, joka tunnetaan lyhenteellä HIPC (Highly Indebted Poor Country, pahimmin velkaantunut köyhä maa). Velkojamaat ja kansainväliset luottolaitokset loivat sen 1996 tarkoituksena helpottaa köyhimpien maiden velkatilannetta.
"HIPC epäonnistuu päivittäin tehtävässään, sillä se ei tarjoa todellista ulospääsyä velkakriisistä. Se ei myöskään ole kyennyt lievittämään köyhyyttä, kuten oli tarkoitus", Lovett sanoo.
"Me haluamme todellista velkojen ylipyyhkimistä, johon sisältyy oikeasti mahdollisuus vähentää köyhyyttä. On samantekevää, mikä järjestelyn nimi on", hän jatkaa.
Aktivistit myöntävät, että uusi aloite on "myytävä" velkojien ohella myös osalle velallisista maista, jotka ovat jo hyötyneet HIPC:stä. Ne pelkäävät muutoksen merkitsevän huononnusta asemaansa.
Kaiserin mukaan nyt on luotava suotuisa poliittinen ilmapiiri uudelle velkajärjestelylle. Yksi keino on nostaa esille yksittäisten maiden tapauksia, jotta niiden ahdingon syvyys valkenisi rikkaille maille.
Viime vuonna Kölnissä pidetty G8-huippukokous lupasi "laajempia, syvempiä ja nopeampia" velkahelpotuksia vahvistetun HIPC:n avulla, mutta aktivistien mukaan sekään ei onnistunut.
Kölnin kokouksen jälkeen HIPC:n puitteissa on annettu velkoja anteeksi ainoastaan yhdelle maalle, Ugandalle. Senkin lainoja leikattiin vain noin 40 prosenttia, ja siihen pääsy edellytti, että maa täytti pitkän listan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sanelemia ehtoja.
"Kaikki se tuska ei ole tuonut Ugandalle juuri mitään iloa", kuittaa Lovett.
Hänen mukaansa HIPC määrittelee monen maan velkatilanteen siedettäväksi, vaikka valtio käyttäisi kaksi tai kolme kertaa enemmän rahaa velanmaksuun kuin terveydenhuoltoon.
HIPC:n piiriin on kelpuutettu vain kaikista köyhimpiä maita, jolloin eräät raskaasti velkaantuneet keskituloiset maat eivät hyödy siitä. Niihin kuuluvat esimerkiksi Indonesia, Pakistan ja Nigeria.
Toisaalta läntisen pallonpuoliskon köyhin maa Haiti ei myöskään ole kyennyt täyttämään HIPC:n velkahelpotuksille asettamia ehtoja.
Yhdysvaltain kongressille on vastikään valmistettu raportti HIPC:stä. Sen laadintaan osallistunut kongressin tilitoimiston edustaja Cheryl Goodman esitteli raportin Helsingin Eurodad- kokouksen osanottajille. Hänen mukaansa HIPC:ssä on rakenteellisia virheitä.
Se esimerkiksi vapauttaa voimavaroja köyhyyden lievittämiseen vain, jos maa jatkaa järjestelyn piiriin tultuaan lainan ottoa samassa määrin ja samoin ehdoin kuin aiemmin. Goodmanin mielestä kyseessä on ilmiselvä paradoksi, koska HIPC:n piiriin päässeet maat hakivat aiemmin lainaa muiden tarpeiden ohella myös velanmaksuun.
Toinen IMF:n ja Maailmanpankin HIPC:hen liittämä epärealistinen olettamus on, että köyhiltä mailta edellytetään vahvaa ja jatkuvaa talouskasvua.
Selvityksen mukaan HIPC edellyttää, että köyhät ja korviaan myöten velkaantuneet maat nauttisivat yhdeksän prosentin talouskasvusta 20 vuoden ajan ja jatkaisivat edelleen lainanottoa.
Goodman havainnollistaa: Jos esimerkiksi Tansanian talouskasvu jäisi kaksi prosenttia oletettua heikommaksi, velkaantumisaste ylittäisi sen maksukyvyn. Lisäksi HIPC olettaa, että Tansania saa jatkuvasti runsaasti kehitysapua, josta ei kuitenkaan voi olla takuita.
Eurodad-kokouksen osanottajat vaativat yksimielisesti IMF:ää pyyhkimään yli kaikki Sambian velat.
Aktivistien mukaan Sambia on malliesimerkki HIPC:n epäonnistumisesta. Maalle on tarjottu HIPC-sopimusta, jonka ansiosta sen velkamenot kasvaisivat eivätkä suinkaan vähenisi.
Sopimuksen nojalla Sambian velanhoitokulut nousisivat kahdessa vuodessa 150 miljoonasta dollarista (dollari on reilut seitsemän markkaa) 222 miljoonaan. Jo vuonna 2001 Sambia maksaisi 150 miljoonaa dollaria, joka on melkein kolmannes valtion koko budjetista.
Maailman köyhimpiin maihin lukeutuvassa Sambiassa aids on jättänyt 13 prosenttia lapsista orvoiksi ja pudottanut eliniän 44 vuoteen, muistuttaa Chrispin Mphuka sambialaisesta jesuiittajärjestöstä. (Inter Press Service) .
