Rio de Janeiro, 04.12.00 (IPS) – Reippaasti yli neljä miljoonaa naista työskentelee Brasilian maaseudulla ilman palkkaa. Useimmat heistä eivät edes katso tekevänsä työtä, joten he luopuvat vapaaehtoisesti lain heille turvaamista oikeuksista.
Vuonna 1998 Brasilian maataloudessa työskenteli 5,3 miljoona naista. Heistä 80 prosenttia ei saanut palkkaa, kertoo Fluminensen liittovaltion yliopiston taloustieteen professori Hildete Pereira de Melo. Hänen mukaansa naisten palkaton raadanta on paitsi oire Latinalaisen Amerikan maaseudun köyhyydestä, myös yksi köyhyyden syistä.
Brasilian miespuolisista maatyöläisistä jää palkatta 27 prosenttia. Joukko koostuu pääasiassa kotona asuvista lapsista ja nuorista.
Palkatonta naistyövoimaa käytetään tosin muuallakin, mutta ei samassa määrin kuin maataloudessa. Kaivoksissa uurastavista naisista on palkattomia 27 prosenttia ja rakennuksilla 20 prosenttia.
Maaseudun "näkymätön" naistyöntekijä tuottaa ruokaa perheelle ja hoitaa lukemattomia muita tehtäviä. Silti moni heistä ilmoittaa tekevänsä työtä vain muutaman tunnin viikossa. Heitä ei lasketa työvoimaksi, koska määritelmä edellyttää vähintään 15:tä viikkotyötuntia, Pereira de Melo selittää.
"Ideologinen alistaminen, joka typistää maaseudun naiset pelkiksi perheenemänniksi, pönkittää osaltaan köyhyyttä ja naisten heikkoa asemaa", hän jatkaa.
Koska naisia ei tunnusteta työntekijöiksi, heillä ei myöskään ole oikeutta vetäytyä nauttimaan eläkettä 55-vuotiaana. Miehillä kyseinen oikeus on, ja asiantuntijoiden mukaan sillä on keskeinen rooli maaseudun köyhyyden lievittämisessä.
Eläkkeet ovat tärkein tulonlähde monessa köyhän Koillis- Brasilian kunnassa. Alueelle on keskittynyt liki puolet maan maaseutuväestöstä. Viljelijöitä koettelevista vitsauksista ankarimpiin kuuluu vedenpuute. Viime aikoina sitä ovat pahentaneet säännöllisesti toistuneet kuivuuskaudet.
Maaseudun naisten oma toiminta on kuitenkin tuonut pientä kohennusta heidän asemaansa. Elokuussa järjestetty "Margaridojen marssi" kokosi pääkaupunkiin 20 000 naista vaatimaan itselleen sosiaaliturvaa. Marssin järjestelyissä auttoi Maatyöläisten kansallinen liitto (Contag).
Marssin ansiosta hallitus myönsi maaseudun naistyöläisille luvan todistaa asemansa viranomaisille Contagin antamalla todistuksella. Aiemmin eläkkeen hakeminen vaati valtavaa paperisotaa ja henkilökohtaista haastattelua.
Mielenilmauksensa tuloksena naiset saivat myös omistusoikeuden maahan, jolle heidät on asutettu maatalouden uudistusohjelman kautta. Nainen voi nyt omistaa maan yksin tai yhdessä miehensä kanssa. Aiemmin maanomistuskirjoista oli naisten nimissä vain vajaat 13 prosenttia.
Brasilian maatalousreformi käynnistyi 32 vuotta sitten, ja sen aikana on jaettu maata yli 400 000 perheelle.
Nyt kun naiset pääsevät maanomistajiksi, heistä tulee myös luottokelpoisia. "Se vaikuttaa naisten ja heidän perheidensä elämään myönteisesti koko maaseudulla", naisten asioista Contagissa vastaava Raimunda de Mascena uskoo.
Brasilian maaseudun ahdinkoa on monin paikoin lähdetty ratkomaan omin voimin. Valtateiden varsille on noussut lukuisia maanvaltaajien leirejä, ja monta julkisista rakennusta on niin ikään vallattu.
Brasilian Maattomien liike (MST) ilmoittaa leireillä olevan 150 000 perhettä. Ne vaativat aiottua laajempaa ja nopeampaa maauudistusta sekä luottoa uudisasukkaille, jotta nämä pääsevät elinkeinon alkuun. (Inter Press Service) /Juttu kuuluu IPS:n sarjaan kehitysmaiden maaseudun köyhyydestä. Sarja tuotetaan kansainvälisen maatalouden kehitysrahaston Ifadin tuella./ .
