Bangkok, 13.11.00 (IPS) – Vaikka kaakkoisen Aasian maat ovat viime vuosikymmenillä kohentaneet talouttaan huimasti, moni alueen asukas kärsii yhä nälkää. Osasyynä on se, että perinteisen peruselinkeinon, maatalouden, merkitys unohtui kasvuhuumassa.
Aasiaan vuonna 1997 iskeneen ankaran talouskriisin jälkimainingeissa on viimeistään havahduttu huomaamaan, että pelto tuottaa ruokaa kovinakin aikoina – jos sinne on kylvetty jotakin.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöä (FAO) Aasiassa edustava R.B. Singh kertoo, että esimerkiksi Malesia, Indonesia, Thaimaa ja Filippiinit näyttävät oppineen läksynsä talouskriisin kurimuksessa.
"Laman aikana ilmeni, että ne maat, jotka eivät olleet antaneet maataloudelle asianmukaista roolia taloudellisessa kehityksessä, kärsivät enemmän kuin ne, jotka ovat aina korostaneet sen tärkeyttä", Singh sanoo.
"Maataloudestaan huolehtineet maat pärjäsivät meidän arviomme mukaan hyvin jopa kriisin aikana", hän jatkaa.
Sittemmin muutkin ovat huomanneet, että maatalous tarjosi "sosiaalisen turvaverkon" talouskriisin myllerryksessä. Maailmanpankin Thaimaan-toimisto arvioi, että juuri maatalouden ansiosta työttömyys maassa ei paisunut sietämättömäksi laman kestäessä.
"Ilman maatalouden antamaa panosta Thaimaan työttömien joukko olisi kasvanut vielä 0,6-1,1 miljoonalla hengellä", sanotaan pankin selvityksessä, joka on otsikoitu Thaimaalaiset työntekijät ja kriisi.
Raportin mukaan sama toistui muuallakin. Esimerkiksi Indonesiassa avoimen työttömyyden äkkikasvu kyettiin estämään siksi, että maatalous imi teollisuudesta, rakennuksilta ja muilta aloilta irtisanotut.
Näiden maiden täytyy jatkossakin nojautua maatalouteen, koska se työllistää, mutta myös pitääkseen nälän loitolla, FAO sanoo.
Kaakkois-Aasian maiden noin 500 miljoonasta asukkaasta 13 prosenttia kärsi aliravitsemuksesta vuosina 1996-1998, kertoo FAO:n vuosiraportti maailman ruokaturvan ongelmista.
Tilanne oli pahin Kambodzhassa, jossa aliravituksi jäi peräti 33 prosenttia väestöstä. Laosissa osuus oli 29 prosenttia, Vietnamissa 22, Filippiineillä ja Thaimaassa 21 prosenttia.
FAO:n arvion mukaan monet kaakkoisaasialaiset ovat poteneet vakavaa ravintovajetta. Vietnamilaisen päiväannos jäi keskimäärin 280 kilokaloria vaille minimitarpeen. Kaikissa muissakin alueen maissa vaje oli yli 200 kilokaloria lukuun ottamatta Malesiaa, jossa se jäi 140 kilokaloriin.
Liian niukka ravinto aiheuttaa ihmisissä fyysistä alikehittyneisyyttä. Kaakkois-Aasian alle viisivuotiaista lapsista arviolta 35 prosenttia on kitukasvuisia eli normaalia lyhyempiä.
"Maatalous on kehityksen ja kansallisen turvallisuuden ankkuri näissä maissa vähintäänkin useiden tulevien vuosien ajan", Singh vakuuttaa.
Hänen mukaansa se on nyt myös virallisesti tunnustettu. Viime vuonna pidetty alueen maatalousministerien kokous "hyväksyi tämän tosiasian, ja maataloudelle on annettu aiempaa suurempi merkitys."
Singh kertoo, että esimerkiksi Malesia on ryhtynyt lisäämään ruokakasvien viljelyä ennen suosimiensa vientikasvien sijasta.
"Aiemmin Malesia pani vähän painoa ruokaturvalle ja ruokaomavaraisuudelle. Siellä ajateltiin, että vientiä edistämällä saataisiin rahaa, jolla ruokaa voi ostaa ulkomailta."
Kun sitten Malesian tärkeimpien vientituotteiden, kumin ja palmuöljyn, hinnat romahtivat, siellä tajuttiin, että harjoitettu politiikka ei ollut viisasta, Singh selittää.
Hänen mukaansa Malesia on nyt nostanut ruokaomavaraisuutensa astetta tuntuvasti viiden vuoden takaisesta. Samalla aiemmin koko ajan kutistunut ruokakasvien viljelypinta-ala on lähtenyt kasvuun, ja ruoan tuotannon alamäki on kääntynyt nousuun.
Myös Thaimaa antaa maataloudelle nyt entistä suuremman painon. "Vaikka alaa ei aiemmin arvostettu riittävästi, se toimi kuitenkin puskurina kriisin tullen", Singh huomauttaa.
"Aiempi maataloustuotannon kasvun hiipuminen on käännettävä nousuksi nyt kun kriisi on takana", hän patistaa.
Kaakkois-Aasian maissa ruokaturvaa uhkaavat myös poliittiset ongelmat. Esimerkiksi Itä-Timor voisi olla huomattava maataloustuotteiden viejä, jos olot siellä olisivat vakaat.
Itä-Timor on nyt YK:n hallinnassa ja matkalla kohti itsenäisyyttä. FAO on jo lähettänyt sinne oman ryhmänsä valmistelemaan maatalouden nostamista jaloilleen. (Inter Press Service) .
