Haag, 25.04.00 (IPS) – Viime kesänä laadittu Kaakkoi s- Euroopan vakaussopimus alkaa vähitellen muuttua lihaksi, sillä ensimmäisistä rakennushankkeista Balkanilla on sovittu. Alueen kansalaisjärjestöt muistuttavat kuitenkin, että vakautus on muutakin kuin taloutta: demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen on ainoa tae rauhalle.
Kaikkiaan 15 kansalaisjärjestön edustajia Albaniasta, Bulgariasta, Romaniasta, Kroatiasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Makedoniasta, Kreikasta ja Jugoslavian liittotasavallasta vieraili hutikuun puolivälissä Hollannissa kertomassa näkemyksiään aluee nsa tulevaisuudesta.
Järjestöt ovat tyytymättömiä siihen, miten Kaakkois-Euroop an vakaussopimusta on alettu toteuttaa ja valita siihen liittyviä hankkeita.
Viimevuotisen Kosovon kriisin jälkeen Euroopan unioni (EU) ja Yhdysvallat sopivat yhteistyöstä, joka tähtää olojen normalisointiin sotien myllertämällä Euroopan kaakkoiskulmalla. Sopimuksen varakoordinaattorina toimii suomalainen Alpo Rusi, joka on juuri ilmoittanut luopuvansa tehtävästä syksyllä.
Kyseessä ei ole kansainvälinen järjestö eikä sotilaallinen liittoutuma. Vakaussopimusta luonnehditaan pitkäaikaiseksi poliittiseksi prosessiksi, joka tavoitteena on auttaa Balkanin aluetta liittymään eurooppalaisiin ja kansainvälisiin rakenteisiin.
Euroopan komissio ja Maailmanpankki järjestivät maaliskuun lopulla Brysselissä ensimmäisen vakaussopimukseen liittyvän lahjoittajien kokouksen. Avustuslupauksia saatiin yhteensä 2,4 miljardin euron (noin 14,4 miljardin markan) edestä, mikä riittää hyvin suunnitellun aloituspaketin käynnistämiseen. Sen hinnaksi on arvioitu 1,8 miljardia euroa (10,8 miljardia markkaa).
Kansalaisjärjestöjä harmittaa se, että Brysselin kokouksen hyväksymistä alueellisista hankkeista ainoastaan seitsemän sivuaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ne liittyvät vähemmistöjen asemaan, hyvään hallintoon, sukupuolten tasa-arvoon, tiedonvälitykseen, koulutukseen, pakolaisten paluuseen ja parlamenttien väliseen vuorovaikutukseen.
"Kaikki nämä hankkeet voivat olla ihan hyviä, mutta nekin on valittu jokseenkin täysin kansalaisjärjestöjä kuulematta. Miltei kaikkien valmistelu ja toteutus on valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen vastuulla. Paikalliset kansalaisjärjestöt, joilla olisi tarvittavaa asiantuntemusta, on sivuutettu", sanoo kreikkalaisen Helsinki Monitor -järjestön edustaja Panayotis Dimitris.
Lähiaikojen hankkeet liittyvät enimmäkseen perusrakenteiden korjaamiseen, yrittäjyyden edistämiseen ja yhteiskunnan laitosten uudistamiseen.
"Tässä kokouksessa jaetuista varoista lähes 80 prosenttia käytetään taloudelliseen yhteistyöhön ja tarkalleen ottaen alueellisiin perusrakenteisiin. Monia teitä parannetaan ja useita uusia siltoja rakennetaan", vakaussopimuksen toteutuksesta vastaava hollantilainen Euroopan parlamentin jäsen Joost Lagendijk kertoi Brysselin kokouksessa.
Hänen mukaansa vakaussopimusta toteutetaan juuri alueellisten hankkeiden avulla. "Romaniaa ja Bulgariaa yhdistävä Tonavan silta tai useita maita yhdistävä Adrianmeren rantatie ovat parhaita esimerkkejä", Lagendijk selitti.
Kansalaisjärjestöjen väki katsoo asiaa hieman eri vinkkelistä. "Bosnia-Hertsegovinalle vakaussopimus edustaa viimeistä mahdollisuutta päästä lähemmäs eurooppalaista yhdentymistä. Hallituksemme näkee sen uutena Marshall-apuna, mutta ei valitettavasti oivalla, että se voisi olla myös väline demokratian edistämiseen", kertoo kyseisen maan Helsinki-komitean edustaja Srdjan Dizdarevic.
Balkanin vakaussopimus jakaa kaikki hankkeet kolmeen osa- alueeseen. Ne ovat taloudellinen yhteistyö, turvallisuus ja demokratisoituminen.
Maaliskuisessa lahjoittajien kokouksessa useat Balkanin maat – esimerkiksi Makedonia ja Bosnia-Hertsegovina – eivät ehdottaneet ensimmäistäkään hanketta demokratisoinnin alalta. Ne pyrkivät ainoastaan hyötymään mahdollisuudesta lisätä taloudellista yhteistyötä alueen muiden maiden kanssa.
Makedonian Helsinki-komitean puheenjohtaja Meto Jovanovski katsookin, että maat pitäisi pakottaa kehittämään myös ihmisoikeuksiin liittyviä hankkeita.
Hän esittää, että Balkanin vakaussopimuksesta saatavan taloudellisen hyödyn ehdoksi asetettaisiin se, että kyseisten maiden on toteutettava myös ihmisoikeushankkeita.
Vakaussopimukseen liittyy muitakin ongelmia, joista vähäisin ei ole kokonaan ulkopuolella jätetty Jugoslavian liittotasavalta.
Kosovon sodan jälkeen EU ja Yhdysvallat päättivät eristää Belgradin nykyisen hallituksen, koska ne pitävät Jugoslavian presidenttiä Slobodan Milosevicia alueen epävakauden pääsyyllisenä.
"Jugoslavialla on keskeinen maantieteellinen asema Kaakkois- Euroopassa. On ilmeinen vaara, että ennen pitkää koko vakaussopimus epäonnistuu, ellei Jugoslavia ala muuttua kohti demokratiaa ja ellei maa tule aktiivisesti mukaan sopimukseen", europarlamentaarikko Lagendijk sanoo.
"Olemme tietoisia siitä, että Jugoslavian täydellinen eristäminen voi kääntyä itseään vastaan. Siksi Euroopan parlamentti harkitsee entistä täsmällisempiä pakotteita, jotka heikentäisivät Milosevicin otetta ja vahvistaisivat Serbian oppositiota sekä maan riippumatonta tiedonvälitystä ja kansalaisyhteiskuntaa", hän jatkaa. (Inter Press Service) .
