Cangxian, Kiina, 29.02.00 (IPS) – Kiinan pohjoisen Hebein maakunnan Cangxianin piirikunnassa on tuhansia hehtaareja viljelymaata. Vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli kuitenkin lohduton, koska juuri mikään hyötykasvi ei viihtynyt emäksisessä maaperässä.
Käänteen sai aikaan Maaliskuun 8. päivän vihreä hanke, jonka Kiinan naisliitto aloitti 1990. Sen ansiosta Cangxianiin on syntynyt lukuisia naisten hoitamia tarhoja, joissa kasvaa taatelin sukuista jujubapuuta. Samalla naiset ovat rohkaistuneet sanomaan sanansa myös piirikunnan päätöksenteossa.
Jujuba oli jo aiemmin havaittu kasviksi, joka jostain syystä menestyy Cangxianin maaperässä, joten naiset ryhtyivät tarjotun tuen ja koulutuksen avulla kasvattamaan sitä. Sittemmin he ovat siirtyneet vuoroviljelemään jujuban ohella myös maissia, vehnää ja muita kasveja, mikä on parantanut maan tuottoa.
"Aiemmin maa oli liian huonoa jopa melkoista emäksisyyttä sietävälle durralle ja rikkaruohoille, mutta nyt meillä on jujubapuita kylissä ja niiden ympäristössä. Puut pitävät hiekkamyrskyjä loitolla, ja linnutkin uskaltautuvat tänne", iloitsee Cao Guangying.
Vastaavia vihreitä naisten hankkeita on käynnissä ympäri Kiinaa. Esimerkiksi Shaanxin maakunnan Shangluossa paikallinen naisliitto on innostanut emännät istuttamaan 160 000 hehtaaria kastanjaa, tungpuuta ja appelsiinipuuta.
Cangxianin piirikunnassa on 640 000 asukasta, ja seudun maataloustuotannosta 70 prosenttia on naisten vastuulla. Piirikunnan 16-45-vuotiasta naisista osallistuu vihreään hankkeeseen nykyisin noin 140 000. Jujuban viljelyalue on laajentunut 13 000 hehtaarista 33 000 hehtaariin.
"Keskivertoinen jujubapuu tuotti ennen projektia tuskin 20 kiloa hedelmiä vuodessa", muistelee puita vuodesta 1989 kasvattanut Liu Xiufeng. Tuolloin viljelijöiden vuotuinen keskitulo oli 500 juania (noin 370 markkaa).
Nykyisin seudun perheet ansaitsevat vuodessa keskimäärin 2 700 yuania (2 020 markkaa), josta noin neljännes kertyy sokeri- ja vitamiinipitoisten jujubahedelmien myynnistä. "Yhden puun tuotto on noussut 50 kiloon", Liu iloitsee.
Cangxianin naisliiton puheenjohtaja Lu Jingfang selittää, että projektin rahoitus haalittiin kokoon monista eri lähteistä: maakuntahallinnolta, naisliitolta, metsäministeriöltä ja kyläläisiltä itseltään. Kokoon saatiin liki 25 miljoonaa juania (18 miljoonaa markkaa), josta kolmannes paikallishallinnon myöntämää lainaa.
Rahoilla naisliitto auttoi naisviljelijöitä kehittämään ja laajentamaan jujubatarhojaan, aloitti säännöllisen neuvontaohjelman piirikunnan televisioverkossa ja perusti 21 naispuolisten maatalousteknikkojen yhdistystä. Lisäksi aloitettiin neljä mallihanketta, joihin kuuluu yli kuuden hehtaarin taimitarha ja kaksi 670 hehtaarin puuviljelmää.
Liu hankki naisjärjestön tuella lisää tietoa viljelystä ja on sittemmin läpäissyt nuoremman maatalousteknikon papereihin oikeuttavan tutkinnon. Hän on puolestaan jakanut muille naisviljelijöille tietojaan puiden oksastuksesta, tuholaisten ja tautien torjunnasta ja lannoitteiden käytöstä.
Samalla Liu on keksinyt uusia konsteja tarhansa tuoton parantamiseksi. Esimerkiksi puun alle talveksi levitetyt oljet auttavat säilyttämään maaperän kosteana, mikä on tärkeä asia tällä kroonisesti kuivalla seudulla.
Naisviljelijät ovat yllättäneet monet innollaan ja kyvyillään. Da'ezhuangin kylän johtaja Jia Jingi tunnustaa olleensa aluksi huolissaan:
"Kun useimmat miehet lähtivät kaupunkeihin rahaa ansaitsemaan, työt täällä jäivät naisten kontolle. Harva heistä oli kuitenkaan tehnyt raskaita ruumiillisia peltotöitä. Olin varma, että he eivät saisi aiottua maa-alaa tasoitetuksi 50 päivässä."
Naiset kuitenkin suoriutuivat 333 hehtaarin tasoittamisesta ja 25 000 jujubapuun istuttamisesta 20 päivässä. "Todella mahtavaa", hehkuttaa Jia.
Naisten itseluottamus on kasvanut samaa tahtia heidän istuttamiensa puiden kanssa. Kun naiset aiemmin pidettiin Kiinan maaseudulla loitolla vallasta, Cangxianin piirikunnan 517 kylästä 70 prosentissa on nyt naisten edustus päätöksentekoelimessä. Kylän johtajaksi on valittu 15 naista.
Lun mukaan jujubahanke on nyt tullut toiseen vaiheeseensa. Se edellyttää tuotannon kohottamista ja hedelmien laadun parantamista. Lisäksi on virtaviivaistettava tuotanto, jalostus ja markkinointi.
"Jälleen meillä on ongelmia rahoituksen kanssa. Siksi olemme innokkaita solmimaan yhteyksiä kansainvälisiin avustusjärjestöihin", Lu viestii. (Inter Press Service)
