Buenos Aires, 29.02.00 (IPS) – Argentiinaan on tullut noin 7 000 ihmistä Itä-Euroopasta sen jälkeen, kun maan hallitus kutsui heitä ammattitaitoa vaativiin töihin 1990-luvulla. Huomion keskipisteeksi on nyt kuitenkin noussut pieni joukko Romanian romaneja, joita täällä nimitellään "pysyviksi turisteiksi".
"Argentiinaan on muuttanut työtä etsimään hyvin laadukasta väkeä Itä-Euroopasta. Mutta tämä turisteina maahan tullut (romanien) ryhmä pilaa siirtolaisten maineen. Siksi Romanian lähetystö on pahoillaan tapahtuneesta", Romanian konsulina Buenos Airesissa toimiva Viorel Ipate selittää.
Ipaten mukaan noin sata perhettä käsittävän romanijoukon jäsenet yrittävät hankkia elantonsa kerjäämällä väittäen, että he ovat Kosovon pakolaisia. Myös lapset pakotetaan anelemaan almuja, konsuli sanoo. Hän kertoo romanien asuvan keskustan halvimmissa hotelleissa tai talojen kattotasanteille pystytetyissä sotilasteltoissa.
Argentiinassa asuvien romanialaisten järjestön puheenjohtaja Vasile Georgiu sanoo ongelman syntyneen 1990-luvulla, kun tuhannet Romanian mustalaiset siirtyivät Itävaltaan, Espanjaan, Italiaan ja varsinkin Saksaan, johon heillä oli vapaa pääsy.
Georgiu väittää, että Saksa kustantaa nyt romaneille menopaluulippuja Etelä-Amerikan maihin. Monet saapuvat Uruguayhin, Brasiliaan ja Paraguayhin, mutta jatkavat matkaansa Argentiinaan.
"Noin 350 saapui Lufthansan ja Swissairin lennoilla", hän sanoo.
Kun lentoyhtiö alkoi kysellä romaneja paluumatkalle, nämä ilmoittivat haluavansa jäädä Argentiinaan ja jättivät siirtolaisvirastoon anomuksia 60 ja 90 päivän viisumeista. Georgiun mukaan niitä myös myönnettiin, koska viraston täytyy tutkia, ovatko romanit oikeutettuja turvapaikkaan.
"En tiedä, tunnetaanko romaneja kohtaan myötätuntoa siksi, että heillä on paljon lapsia, vai onnistuivatko he hankkimaan viisuminsa jollakin muilla keinoin", pohtii Giorgiu vihjaten mahdolliseen viranomaisten lahjontaan.
Argentiinalaisten asenne romaneihin on päivä päivältä torjuvampi. Monet syyttävät poliisia ja siirtolaisvirastoa lepsuudesta ja kiihtyvät yhä rajumpaan muukalaisvihaan, joka uhkaa laajentua käsittämään kaikki ulkomaalaiset.
"He ovat varsinainen vitsaus. Heitä on joka puolella ja he ovat likaisia ja rumia. He virtsaavat kaduille ja antavat todella pahimman mahdollisen kuvan ulkomaalaisista", suomii Maria Cristina Salerno. Hän asuu lähellä Buenos Airesin keskustaa sijaitsevalla Constitucionin alueella ja valittaa, että hän ei saa asuntoaan kaupaksi romanien vuoksi.
"Nämä ovat romanialaisia, mutta seuraavassa hetkessä täällä ovat myös varastelevat perulaiset ja bolivialaiset tai korealaiset kiskurit. He eivät tule tekemään työtä, kuten minun isovanhempani, vaan elämään meidän kustannuksellamme", jatkaa Salerno, joka monien argentiinalaisten tavoin on eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläinen.
Viime vuosikymmenellä Argentiinaan tuli työtä etsimään huomattavat määrät väkeä naapurimaista ja jopa Aasiasta. Muuttoliike on herättänyt jyrkkää vastusta Argentiinassa, jonka työttömyys on 14 prosenttia. Rakennusalan ammattiliito jopa käynnisti julkisen kampanjan bolivialaisia ja paraguaylaisia vastaan, koska nämä suostuivat työhön nälkäpalkalla.
Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) argentiinalainen johtaja Lelio Marmora huomauttaa, että kyse ei ole kilpailusta, sillä "siirtolaiset tekevät yleensä ne työt, joita kansalaiset väheksyvät."
Marmoran mukaan Euroopassa voimistunut maahanmuuttajien torjunta on aiheuttanut sen, että perinteisesti edistyksen ja kehityksen airuena pidetty siirtolaisuus on leimattu uhkaksi ja kilpailijaksi.
Nykyisin siirtolaisia syytetään kaikista yhteiskunnan epäkohdista, kuten työttömyydestä ja rikollisuuden kasvusta, ja heidän määräänsä liioitellaan yleensä vahvasti, Marmora jatkaa. "Poliitikkojen puhe 'siirtolaisaalloista' on valetta, sillä maahanmuuttajia on vähemmän kuin 1900-luvun alussa."
Romanit naapureikseen saaneet argentiinalaiset ovat järjestäneet jopa mielenosoituksen, jossa kannettiin plakaatteja "ulos romanialaiset" ja huudettiin "antaa vetää".
Eräs osanottaja selitti vastenmielisyyttään romaneja kohtaan sillä, että "heillä on aina menossa juhlat tai riita ja heillä on paljon lapsia, jotka ovat koko ajan pahanteossa."
Mitä tulee romanien suureen lapsilukuun ja elämäntapaan, se ei juuri poikkea siitä, miten huomattava määrä argentiinalaisia elää pienen palkan varassa tai työttömänä.
Argentiinan siirtolaisviraston johtaja Enrique Garcia Pinto kertoo, että vuonna 1995 aloitettu yhteistyöohjelma itäisen Euroopan maiden kanssa sallii sen, että tulokkaat voivat viipyä vuoden Argentiinassa, vaikka eivät löytäisi työtä.
"Heitä tuli Ukrainasta ja Venäjältä. Myös satakunta romanialaista anoi maahanmuuttolupaa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että he kaikki olisivat lopulta tulleet tänne ja jääneet taloksi."
Garcia Pinto syyttää leväperäisyydestä poliisia, jonka pitäisi puuttua romanien tapaukseen. Hänen mukaansa ryhmä vahingoittaa todellisten siirtolaisten mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan.
Itä-Euroopan lailliset siirtolaiset ovat enimmäkseen koulutettua väkeä, mutta useimmat joutuvat tyytymään ammattitaitoaan vastaamattomaan työhön. Esimerkiksi lääkärit työskentelevät sairaanhoitajina ja insinöörit autonkorjaajina.
Sama koskee myös Latinalaisen Amerikan sisältä tulleita siirtolaisia, joista vaikkapa sairaanhoitajat ja opettajat päätyvät usein kotiapulaisiksi.
Argentiinaan saapuneiden Itä-Euroopan siirtolaisten keski-ikä on 38 vuotta, ja yleensä he tulevat yksin. Jos tulokas saa työtä, perhe voi tulla myöhemmin perässä. Usein se ei onnistu siksi, että palkka riittää tuskin yhden ihmisen elättämiseen.
"Monet lähtevät pois, koska pettyvät odotuksissaan", sanoo Georgiu, joka itse saapui Argentiinaan 1952.
Romanian konsulilla Ipatella on oma reseptinsä "romaniongelmaan": "Jos viranomaiset alkavat ahdistella heitä lapsityövoiman riiston vuoksi, he saattavat lähteä johonkin toiseen maahan, koska he eivät halua vaikeuksia." (Inter Press Service)
