Pariisi, 23.12.98 (IPS) – Nykypäivän vauras, vakaa ja laajeneva Eurooppa on toteuttamassa huomattavaa kurssin muutosta, jollaista alueen demokraattiset sosialistit ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet.
Sosiaalidemokraatit kantavat hallitusvastuuta nyt 13:ssa Euroopan unionin (EU) 15:stä jäsenmaasta. Wienissä joulukuussa pidetty EU:n huippukokous hyväksyi Itävallan pääministerin Victor Kliman aloitteesta linjan, jota sosialistien vaalivoitot kahden viime vuoden aikana Italiassa, Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa ovat viitoittaneet.
Wienin huippukokouksessa EU:n 15 jäsentä osoittivat yhteisen tahtonsa yhdenmukaistaa talouspolitiikkansa edistämään kasvua. Samalla ne hyväksyivät eurooppalaisen työllisyyssopimuksen keskeiset osat.
Se on merkittävä tapaus maanosassa, joka ei tähän mennessä ollut ryhtynyt välttämättömään voimien kokoamiseen käsistä karanneen työttömyyden vähentämiseksi. Samalla otettiin askel siihen suuntaan, että Euroopan yhteisestä valuutasta eurosta tulee yhdentymisen symbolin ohella poliittisen ja sosiaalisen edistyksen väline.
Wienin ratkaisuilla on yhteys Sosialistisen internationaalin (SI) keskeiseen vakaumukseen, että talous ei voi toimia irrallaan yhteiskunnasta, koska se on riippuvainen poliittisesta ja sosiaalisesta järjestelmästä.
SI:n kansainvälinen neuvosto hyväksyi marraskuun lopulla laajan päätöslauselman otsikolla Globalisaatiota on säänneltävä ja sääntely on globalisoitava.
Asiakirja esittelee sosialistisen ajattelun kolme pääpiirrettä suhteessa nykyiseen talousjärjestykseen ja maailmanlaajuiseen talouskriisiin.
SI muistuttaa, että globalisaatio alkoi voimistua kaudella, jolloin oikeistovoimat hallitsivat enemmistöä Euroopan maista, ja vallalla oli yltiöliberaali taloudellinen ajattelu.
Silloisille vallanpitäjille demokratia, yhteiskunnallinen solidaarisuus ja ympäristö olivat toisarvoisia asioita.
Globalisaatio ja varsinkin finanssimarkkinoiden kiihtyvä yhdentyminen ymmärrettiin voittojen maksimointiin kautta maailman soveltuvaksi malliksi. Sääntelyn purkaminen oli avainkäsite.
Noiden vuosien aikana sosialistit varoittivat moneen otteeseen ylettömästä keinottelusta. Se on johtanut siihen, että maailman finanssimarkkinoilla liikkuu nyt päivittäin 1,6 biljoonaa dollaria (8 biljoonaa markkaa).
Tässä tilanteessa keskuspankeilla on vähemmän valtaa kuin muilla sijoittajilla, joiden päätavoitteena ovat nopeat ja spekulatiiviset voitot. Teollisuuden kehittämiseen tehtävät pitkän aikavälin investoinnit eivät niitä kiinnosta.
Vähemmän kehittyneet yhteiskunnat ovat kaikkein haavoittuvimpia finanssimarkkinoiden sääntelemättömän laajenemisen haittavaikutuksille.
SI:n talouskannanotto tunnustaa, että globalisaatio on vahva kasvun ja kehityksen moottori. Se voi kuitenkin myös vahvistaa yhteiskunnallista ja alueellista eriarvoisuutta sekä altistaa talouskriisien vaikutuksille. Viime aikojen valtavat mullistukset globaaleilla finanssimarkkinoilla ovat todistaneet tämän arvioin oikeaksi.
Vaikka ilmiön syyt ovat monimutkaiset, sitä tosiasiaa on mahdoton sivuuttaa, että valtaosalle kriisin koettelemista maista on leimallista demokratian, hallinnon läpinäkyvyyden ja sosiaalisten oikeuksien puutteellisuus.
Tehtävämme on rajoittaa globalisaation kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa sen myönteisiä puolia. Globaalissa taloudessa vaihtoehtona on sääntelyn globalisointi. Sen saavuttamiseksi SI ehdottaa seuraavaa:
– Talouskriisin ja maailmanlaajuisen taantuman voimistumisen riskiä vähennetään ja tarjotaan tukea siitä kärsiville maille. – Talous- ja sosiaalipolitiikkaa koordinoidaan niin, että saadaan aikaan kestävää kasvua ja entistä suurempaa yhteenkuuluvuutta koko maailman mitassa.
– Uudistetaan raha- ja talouspolitiikan sääntelyn kansainvälisiä rakenteita, mukaan lukien Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin tehtävien uudelleenarviointi.
Maailman talousjärjestelmän uudistaminen edellyttää lujaa kansainvälistä rakennetta. Sosialistit ehdottavat, että YK:hon perustetaan uusi taloudellinen turvallisuusneuvosto.
Sen tehtävänä olisi maailmanlaajuisen talouspolitiikan koordinointi. Siten se työskentelisi ylläpitääkseen vakautta erilaisessa kansainvälisessä vaihdossa ja pääoman liikkeissä, koordinoisi taistelua veropakoilua vastaan ja johtaisi ohjelmia työllisyyden ja talouskasvun lisäämiseksi.
YK:n uusi talousneuvosto olisi eräänlainen laajennettu rikkaimpien maiden ryhmä G-7, johon kuuluisi lisäksi pysyviä täydentäviä jäseniä ja vaihtuva joukko pieniä valtioita.
Kokoonpano varmistaisi globaalien realiteettien laajan edustuksen neuvostossa ja tekisi siitä kollektiivista vastuullisuutta harjoittavan käytännöllisen foorumin.
Talousneuvosto olisi oikea paikka laatia Uusi kansainvälinen järjestys, joka vahvistaisi demokratiaa ja voimistaisi solidaarisuutta. (Inter Press Service) * Pierre Mauroy on Sosialistisen internationaalin puheenjohtaja ja Ranskan entinen pääministeri. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pidätetään
