Caracas, 02.09.98 (IPS) – Maapallon asukkaista peräti 68 prosenttia on Yhdysvaltojen talouspakotteiden kohteena tai niiden uhan alla. Pakotteiden "bumerangivaikutus" taas tuntuu kotimaassa kiihdyttäen keskustelua niiden käyttökelpoisuudesta.
Venezuelassa päämajaansa pitävä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden talousjärjestö (Sela) on julkaissut raportin talouspakotteiden puolesta ja vastaan käydystä kissanhännänvedosta Yhdysvalloissa.
Menneillä vuosikymmenillä Yhdysvaltain tapaa rangaista muita maita taloudellisilla saartotoimilla arvosteltiin ensisijassa ulkomailla, eikä sillä ollut mainittavaa vaikutusta Washingtonin kulloisiinkin päättäjiin. Viime aikoina voimistunut kotimainen kritiikki saattaa kuitenkin tepsiä ulkomaista paremmin, Sela arvioi.
Selan "antennit" Washingtonissa ennustavat, että pakotekiista kovenee marraskuun 3. päivän kongressivaalien alla, sillä vaalitaistelu pyörii muutenkin paljon kauppaan liittyvissä asioissa.
Latinalaisen Amerikan maista Yhdysvaltain sanktioista kärsivät suoraan Kuuba ja Kolumbia ja epäsuorasti Meksiko. Harva maa kuitenkaan on välttynyt kokonaan Yhdysvaltain "pakotemanian" vaikutuksilta, Sela arvioi.
Yksi tai useampi Yhdysvaltain pakotepäätös tai -uhka kohdistuu tällä hetkellä 76 maahan, selviää Yhdysvaltain presidentin vientineuvoston raportista.
Yhdysvaltain voimassa olevista sanktioista yli puolet on päätetty sen jälkeen kun Bill Clinton tuli presidentiksi 1993.
Selan mukaan ilmiön taustalla on se, että republikaanit saivat enemmistön kongressiin 1994, minkä seurauksena lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välit ovat "eripuraisemmat kuin koskaan".
Kongressi pyrkii vahvistamaan otettaan ulkopolitiikasta ja rajoittamaan presidentin vaikutusvaltaa. Niinpä vuoden 1994 jälkeen kongressissa hyväksytyissä pakotepäätöksissä on usein myös pykälä tai pari, jotka komentavat hallituksen toteuttamaan ne.
Selan mukaan USA:n "pakotemania" on synnyttänyt vientiteollisuudessa koko ajan voimistuvan vastareaktion. Varsinkin maatalousyritykset valittavat kilpailuasemiensa heikkenevän sanktioiden vuoksi.
Yhdysvaltalaiset suuryhtiöt laskevat, että maa menettää 20 miljardia dollaria (108 miljardia markkaa) vuodessa pakotteiden vuoksi, joita liike-elämä pitää lisäksi tehottomina.
Suuryhtiöt perustivat 1997 USA-Engage -järjestön, joka lobbaa pakotteita vastaan.
Yhdysvalloissa pakotetoimiin voivat keskushallituksen ohella ryhtyä myös alue- ja paikallisviranomaiset. Niinpä 12 osavaltiota, piirikuntaa tai kaupunkia soveltaa parhaillaan taloudellisia sanktioita, joiden kohteet vaihtelevat Burman sotilasjuntasta natsikultaa piilottelevaan Sveitsiin.
Yhdysvaltain sisällä kuumeneva pakotekeskustelu vaikuttaa myös suoraan ensi vuonna alkaviin Maailman kauppajärjestön (WTO) maatalousneuvotteluihin ja kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitukseen, sanoo Sela. Syyskuussa käynnistyvät neuvottelut koko Amerikan vapaakauppa-alueen luomisesta vuoteen 2005 mennessä eivät myöskään voi sivuuttaa pakoteaihetta.
Pakotteiden perinteinen syy on oman maan kansallisen turvallisuuden varmistaminen. Nyttemmin keskustelu on saanut uusia sävyjä, kun esimerkiksi eräät uskonnolliset ryhmät ovat alkaneet vaatia perhesuunnitteluohjelmien tukemisen lopettamista ulkomailla.
Selan mukaan Intian ja Pakistanin toukokuiset ydinkokeet toimivat vedenjakana Yhdysvaltain pakotekeskustelussa.
Pakistan kuuluu suurimpiin yhdysvaltalaisen vehnän ostajiin, mutta kauppa loppui, kun Yhdysvallat päätti kesäkuussa saartotoimista Intiaa ja Pakistania vastaan. Aasian talouskriisin vuoksi vehnänvienti on supistunut muutenkin.
Vaikka tilanne oli poliittisesti nolo, Yhdysvaltain senaatti päätti heinäkuussa tinkiä pakotepäätöksestään maataloustuotteiden kaupan osalta. Edustajainhuoneen odotetaan tekevän samoin lähiaikoina.
Kesäkuussa Clinton torjui vetollaan Iranin ohjuskauppoja vastaan suunnatun pakote-esityksen. Hallitus kuitenkin pelkää, että kongressissa saadaan kokoon vaadittu kahden kolmasosan enemmistö, joka kumoaa presidentin veton.
Toukokuussa Clinton sai Euroopan unionin kanssa aikaan sopimuksen, joka vapautti Euroopan maat Kuuban taloussaarrosta.
USA-Engage järjestö kertoi Selan raportoijille, että vielä 1997 kukaan ei lotkauttanut korvaansa sen väitteille, joiden mukaan pakotteet vahingoittavat yhdysvaltalaisia itseään. Tänä vuonna tilanne on aivan toinen.
Selvin osoitus muutoksesta on republikaanisen senaattorin Richard Lugarin esittämä laki pakotejärjestelmän uudistamisesta siten, että kaupankäynti helpottuisi ja ihmisoikeudet otettaisiin entistä paremmin huomioon.
Laki ei kuitenkaan kajoasi jo voimassa oleviin pakotteisiin, mikä on myönnytys kovan linjan republikaaneille, kuten Kuuban- pakotteiden esitaistelijana tunnetulle senaattori Jesse Helmsille.
Demokraattinen senaattori Christopher Dodd on puolestaan ehdottanut lakia pakotteiden järkeistämisestä. Esityksessä tuomitaan sekä 39-vuotinen Kuuban kauppasaarto että Pohjois- Korean, Iranin ja Libyan vastaiset pakotteet hyödyttömiksi.
Sela arvioi, että Doddin esitys ei saavuta kannatusta yli puoluerajojen kuten Lugarin varovaisempi yritys. Doddin ehdotus on Selan mukaan kuitenkin merkki sitä, että pakotteiden vastainen liike on lyhyessä ajassa kasvanut odottamattoman voimakkaaksi. (Inter Press Service)
