Peking, 02.09.98 (IPS) – Zhang Lirui muistaa erittäin hyvin, että pitkät yksinäiset illat tulivat hänen elämäänsä samaan aikaan, kun aviomies Xiao Mi alkoi tienata hyvin optiokaupoilla.
"Hän tuli aina myöhään kotiin, joskus vasta pikkutunneilla. En voinut sanoa mitään, koska se johtui hänen liiketoimistaan ja me tarvitsimme rahaa", Zhang kertoo.
Myöhemmin hänelle selvisi, että Xiao Milla oli nuori ja kaunis rakastajatar. Mies sanoi, että sellainen kuului asiaan menestyvissä liikemiespiireissä.
"Kaikki vain kirotun rahan takia", murehtii Zhang, jonka on vieläkin vaikea tajuta, että vaurastumisen myötä hän menetti aviomiehensä, vaikka tämä näyttäytyykin vielä ajoittain kotona.
"Nykyisin miehet kulkevat ympäriinsä kännyköidensä kanssa, ajelevat omilla autoillaan ja pitävät rakastajattaria. Kun elimme pienellä valtion palkalla, mieheni oli minulle uskollinen", hän huokaa.
Zhang ei ole yksin ongelmansa kanssa. Kiinan elintason nousu ja avoimien ovien politiikka ovat johtaneet myös elämäntapojen muuttumiseen. Samalla kun Kiina purkaa 50-vuotisia sosialistisen turvavaltion rakenteita, yhteiskunnan ote yksilöistä höltyy.
Aiemmin kaikki olivat valtion palveluksessa ja työyhteisö tunsi heidän salaisuutensa kehdosta hautaan. Nyt yhä useampi kiinalainen työskentelee yksityisellä sektorilla.
Valtio on kuitenkin huolestunut avioerojen yleistymisestä, ja lakia uudistetaan parhaillaan suuntaan, joka vaikeuttaisi eron ottamista.
Lakiluonnoksen mukaan eroa hakevan parin on elettävä ensin kolme vuotta erillään. Laki edellyttää aviopuolisoilta myös "keskinäistä uskollisuutta" ja vaatii petetylle osapuolelle korvausta avioeron yhteydessä.
"Uskollisuuden vaatimuksen sisällyttäminen lakiin pyrkii tekemään avioliiton ulkopuoliset suhteet laittomiksi. Se on linjassa yksiavioisuuden periaatteen kanssa", selittää oikeustieteen professori Wu Changzhen.
Lakiesityksen arvostelijoiden mielestä se uhkaa viedä kiinalaisilta "ankaralla työllä ansaitun avioero-oikeuden".
"Avioliiton ihanteellisena perustana tulee olla keskinäisen rakkauden, mutta on luonnollista, että liiton tulee päättyä, jos rakkaus loppuu", sanoo perheasioihin erikoistunut sosiologi Li Yinhe.
Virallisen Kansan päivälehden viime vuonna tekemän selvityksen mukaan Kiinan avioerojen määrä oli noussut 1,1 miljoonaan 1996, kun niitä 1980 oli 389 000.
Solmittujen avioliittojen määrä puolestaan laski samalla aikavälillä 10,4 miljoonasta 9,3 miljoonaan.
Juuri yliopistosta valmistunut Liu Yongmei uskoo, että jyrkästi noussut avioerojen määrä ei vielä edes vastaa onnettomien avioliittojen paljoutta.
"Niin monet ovat kauhean tyytymättömiä elämäänsä, mutta eivät uskalla erota. Esimerkiksi minun vanhempani riitelevät alituiseen eivätkä voi sietää toisiaan. Mutta jos heille ehdottaa avioeroa, saa molemmat kimppuunsa", Liu kertoo.
Kansan päivälehden tutkimuksessa ilmeni, että 41 prosenttia naimisissa olevista pareista oli harkinnut eroa. Useimmat luopuivat ajatuksesta taloudellisten syiden vuoksi.
Zhangkin tunnustaa, että hän ei hakisi eroa, vaikka Xiao Mi lopettaisi kokonaan käymästä kotona. "Mitä minä voin tehdä? Hänellä on oma yrityksensä, joten hän ei maksaisi oikeuden määräämää elatusapua. Miten hänet voitaisiin pakottaa maksamaan, kun hän ei ole enää valtiolla töissä?" (Inter Press Service)
