Washington, 30.06.98 (IPS) – Ihmisen vaikutus uhkaa tulevaisuudessa lähes 60 prosenttia maailman koralliriutoista, arvioidaan arvovaltaisen World Resources Instituten WRI:n uudessa tutkimuksessa. Sen mukaan menetys johtuu pääasiassa ylimitoitetusta ja tuhoisia menetelmiä käyttävästä kalastuksesta sekä saasteista, joita kulkeutuu veteen ihmisen toiminnasta maalla ja merellä.
Kaakkois-Aasian riutat ovat uhatuimpia. Arviolta 82 prosenttiin niistä ja yli puoleen Lähi-Idän, Karibian alueen ja Intian valtameren esiintymistä kohdistuu keskitasoinen tai suuri tuhoutumisriski.
"Sademetsien tapaan koralliriutat kätkevät sisäänsä suuren osan maapallon lajirunsaudesta, mutta ovat ihmisen toiminnan seurauksena katoamassa", sanoo tutkimuksen tekoon osallistunut Dirk Bryant. "Kuitenkin koralliriuttojen tilaa tunnemme paljon heikommmin kuin sademetsien."
"Reefs at Risk" (Koralliriutat vaarassa) on 56-sivuinen tutkimus. Se on syntynyt WRI:n, YK:n ympäristöohjelman UNEP:n, Filippiineillä toimivan ICLARM:n ja Britanniassa päämajaansa pitävän WCMC:n yhteistyöllä.
Vaikka koralliriutat ovat ikivanhoja – jotkut elossa olevat jopa 2,5 miljoonan vuoden ikäisiä – niistä tiedettiin kovin vähän ennen WCMC:n vuonna 1988 viimeistelemää tutkimusta. Vuonna 1996 keskus julkaisi ensimmäisen maailmanlaajuisen kartan matalien vesien koralliriutoista.
Riuttojen pinta-ala vastaa vain prosentin neljännestä maapallon merialueesta, mutta tutkimuksen mukaan koralliriutoilla elää yli neljännes merten lajeista.
"Koralliriutat kuuluvat biologisen rikkautensa ja taloudellisten ja ympäristöominaisuuksiensa perusteella maapallon arvokkaimpiin ekosysteemeihin. Miljoonat ihmiset saavat niistä elantonsa", selvityksessä todetaan. Erään arvion mukaan riuttojen vuosittainen taloudellinen arvo on lähes 400 miljardia dollaria (dollari on 5,4 markkaa). Summa koostuu kalansaaliista, turismituloista sekä siitä, että muodostelmat suojaavat rantoja tyrskyiltä ja myrskyiltä.
Mitä paremmin koralliriuttoja tunnetaan, sitä suuremmaksi on kasvanut huoli niiden tilasta ja tulevaisuudesta. Vuonna 1993 valmistui laajasti siteerattu selvitys, jossa esitettiin, että kymmenes maailman riutoista on jo kuolleita ja että sama kohtalo odottaa vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vielä elossa olevista alueista. Uusimmassa tutkimuksessa vuoden 1993 teos leimataan kuitenkin tieteelliseksi arvailuksi ja sen lähteet vitsinomaiseksi aineistoksi.
Vain kymmenen prosenttia koralliriutoista ja niiden kärsimistä vaurioista on kartoitettu kunnolla. Uuden raportin tekijät luonnehtivat työnsä tulosta "ensimmäiseksi tosiasioihin nojaavaksi maailmanlaajuiseksi arvioksi" koralliriuttojen tilasta. Johtopäätökset ovat pikemmin mahdollisimman hyviä arvioita kuin todellisista vahingoista tehty luettelo.
"Löydökset ovat synkkiä", Bryant toteaa.
Raportti varoittaa, että ihmisen toiminta uhkaa 58 prosenttia kaikista koralliriutoista. Noin kaksi kolmannesta uhasta koostuu liikakalastuksesta ja alueiden muusta riistokäytöstä sekä rannikoiden rakennushankkeista.
Luku saattaa aliarvioida uhkia, koska se ei ota huomioon väestönkasvua eikä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Moni tiedemies uskoo, että kasvihuoneilmiö kohottaa merten lämpötilaa ja voimistaa myrskyjä lisäten koralliriuttoihin kohdistuvaa vaaraa.
Suurin uhka kohdistuu Kaakkois-Aasian koralliriuttoihin, joissa lajien runsaus on suurempi kuin maapallon muilla riutoilla. Uhanalaisimpia esiintymiä löytyy Singaporesta, Filippiineiltä, Etelä-Kiinan mereltä ja Jakartan lähistöltä Jaavan mereltä.
Amerikan mantereella ja Karibialla pahimpia vaara-alueita on Floridassa, Panamassa ja Jamaikalla. Varoittavia tulevaisuudenennusteita on tehty Jordaniassa, Israelissa ja Egyptissä sijaitseville koralliriutoille, samoin monelle esiintymälle Yhdysvaltojen hallitsemien Tyynenmeren saarten tuntumassa.
Floridassa uhkaa lisäävät viljelyksiltä peräisin olevat lannoitteet ja rannikon yhdyskuntien muut päästöt. Hawaijilla suurin vaara johtuu nopeasta väestönkasvusta ja kaupungistumisesta. Ne lisäävät jätevesien määrää, rakentamista, ryöstökalastusta ja teollisuuden päästöjä.
Karibian vesillä kaksi kolmannesta riutoista on raportin mukaan vaarassa vaurioitua ja tuhoutua. Pahin tilanne on Barbadoksella ja Jamaikalla, joiden riutat kärsivät saasteista ja liikakalastuksesta. "Moni riutta muistuttaa hautausmaata, on levien peittämä ja tyhjennetty kaloista", raportin tekijät kuvailevat.
Tuho, erityisesti rakentamisen ja liikakalastuksen aiheuttama, heikentää lähiseudun asukkaiden elinehtoja. Karibialla suuri määrä ihmisiä saa tulonsa turismista, jonka menestys on sidoksissa koralliriuttojen hyvinvointiin. Monessa maapallon köyhimpiin kuuluvassa maassa – erityisesti Intian valtameren alueella – koralliriutat kalakantoineen ovat merkittäviä ravinnon lähteitä.
Huonosta kehityssuunnasta huolimatta kaikki toivo ei ole mennyttä. Eräät maat ja yhteisöt ovat keksineet keinoja, joilla suojella riuttoja uhraamatta taloudellista kehitystä. Suojelijat ovat perustaneet merellisiä puistoja ja suojelualueita. Niitä on kuitenkin vielä alle 400, eivätkä kaikki ole edes neliökilometrin laajuisia.
Tutkimus korostaa nykyistä tiukempien lakien ja määräysten tarvetta ja huomauttaa, että yli 40 maalla ei ole minkäänlaisia suojelualueita koralliriuttojensa varjelemiseksi.
Parhaissa tapauksissa hallitukset, paikalliset organisaatiot ja yksityissektori ovat yhdistäneet voimansa tehokkaasti riuttojen suojelutyössä. Yhteisvoimin ne korvaavat kalastajille ja muille tahoille, joille suojelualueiden perustaminen on merkinnyt elinkeinotoiminnan vaikeutumista. (Inter Press Service)
