Nairobi, 30.06.98 (IPS) – Tuntemattomat pyssymiehet ampuivat toukokuussa Nairobissa Ruandan hallitusta vastustavien liberaalien hutujen johtajan Seth Sendashongan. Moni Keniassa elävä Ruandan pakolainen pelkää samaa kohtaloa.
Eräs oletus on, että Sendashongan murhasivat Ruandan nykyisen tutsi-johtoisen, Ruandan Isänmaallista Rintamaa RPF:ää edustavan hallituksen agentit. Sendashonga toimi RPF:n ministerinä vuosina 1994-1995.
Hänen kuolemansa sai monen hutu-pakolaisen painumaan maan alle. "Elämme pelossa. Harva meistä uskaltaa liikkua ulkona yön hiljaisina tunteina, koska useimmat pelkäävät joutuvansa valtion tukeman terrorismin uhreiksi", sanoo pakolainen, joka haluaa turvallisuussyistä pysyä nimettömänä.
Ruandan hallitus syyttää Sendashongan kuolemasta hutujen kapinallisryhmien välistä kilpailua. Ryhmät käyvät Ruandassa sissisotaa RPF:n hallitusta vastaan.
Ruandan väestöstä 85 prosenttia on hutuja, 14 prosenttia tutseja ja prosentti kuuluu twa-heimoon. Tutsit hallitsevat maan armeijaa ja politiikkaa.
Kovan linjan hutujen sotilaalliset yksiköt – Interahamwe – surmasivat vuonna 1994 arviolta miljoona ruandalaista. Pääosa tapetuista oli tutseja ja maltillisia hutuja, joiden silloiset vallanpitäjät olettivat tuntevan myötätuntoa RPF:ää kohtaan. Kapinalliset syöksivät vallasta edesmenneen presidentti Juvenal Habyarimanan johtaman hutu-hallituksen heinäkuussa 1994.
Kun RPF nousi valtaan, runsaat kaksi miljoonaa ruandalaista pakeni Kongon Demokraattiseen Tasavaltaan (silloiseen Zaireen), Tansaniaan, Burundiin ja Keniaan.
Yli miljoona pakolaista on palannut kotiin Kongon Demokraattisesta Tasavallasta, mutta Tansaniaan ja Keniaan paenneet eivät ole vainon pelossa palanneet. Pakolaisten mukaan Ruandassa "katoaa" päivittäin ihmisiä, eikä turvallisuustilanne ole parantunut.
Amnesty Internationalin tuore raportti vahvistaa pakolaisten esittämät väitteet. Järjestön mukaan "katoamiset" ovat tulleet niin tavallisiksi, että moni perhe ei enää edes ilmoita viranomaisille sukulaistensa katoamisesta.
Selvityksessä todetaan, että kuolleiden ja "kadonneiden" määrä on noussut dramaattisesti sen jälkeen, kun pakolaisia alkoi palata koteihinsa vuoden 1996 lopulla, ja että ongelma pahenee yhä.
Amnesty varoittaa, että laajamittaisesta väkivallasta tulee ruandalaisen arjen erottamaton osa, elleivät viranomaiset puutu siihen tehokkaasti.
Lukuisia "katoamisia" on sattunut Luoteis-Ruandassa, jossa hutujen sotilaalliset ryhmät toimivat ja RPF:n sotilaallinen siipi RPA tekee joukkopidätyksiä. Myös maan muissa osissa on sattunut "katoamisia", Amnesty raportoi. Pidätettyjä saattaa olla sotilasleireillä, mutta siitä ei ole varmaa tietoa, koska leireille meneminen on ankarasti kiellettyä. Perheet ovat odottaneet uutisia omaisistaan turhaan kuukausia.
"Kaikkia katoamisia ei voi panna viranomaisten tiliin, mutta hallitus on vastuussa asioiden tutkimisesta", Amnesty muistuttaa. "Ongelmien selvittely on kuitenkin pikemmin poikkeus kuin sääntö."
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tuhansia aseettomia siviilejä on surmattu viime vuoden lopulta lähtien. Väkivalta on levinnyt maan luoteisosien Gisenyistä ja Ruhengeristä Keski-Ruandassa sijaitsevalle Gitamaran alueelle.
Surmatöitä tekevät sekä Ruandaa johtavan rintaman sotilaat että kapinallisjoukot mutta myös tuntemattomat murhamiehet.
"Ruandassa ei ole sijaa neutraalille asenteelle", Amnesty International toteaa. "Molemmat osapuolet surmaavat siviilejä epäillen heitä yhteistoiminnasta vastapuolen kanssa."
Toukokuussa Ruandan päättäjät lakkauttivat YK:n ihmisoikeustyötä Ruandassa tehneen kenttäorganisaation UNHRFOR:n.
"Ruandan hallituksen tulisi sallia maassa UNHRFOR:n valvontatyö, raportointi ja muu ihmisoikeuksia koskeva toiminta", Amnesty International esittää. "Hallituksen kanta YK:n järjestön asemaan pitkälle näyttää, millä tavalla Ruandan hallitus on sitoutunut ihmisoikeuksiin ja kuinka avoimeen ihmisoikeustilanteen käsittelyyn se on valmis."
Amnesty vaatii muiden maiden hallituksia tunnustamaan ihmisoikeuksien todellisen tilan Ruandassa ja julkisesti tuomitsemaan sekä kapinallisten että valtion turvallisuusjoukkojen vakavat loukkaukset ihmisoikeuksia vastaan.
Ulkovaltojen on estettävä uudet asetoimitukset konkfliktin osapuolille ja tehtävä kaikkensa ihmisoikeusrikkomusten lopettamiseksi, Amnesty International vaatii. (Inter Press Service)
