Katmandu, 15.10.97 (IPS) – Tiibetin kysymyksestä on viime aikoina tullut länsimaissa eksoottinen muotiasia. Esimerkiksi Hollywoodissa on tekeillä useita elokuvia, jotka käsittelevät Tiibetin 40 vuotta jatkunutta kamppailua Kiinan miehitysvaltaa vastaan.
Martin Scorsese on ohjannut Kundun-nimisen elokuvan, joka kertoo Tiibetin uskonnollisen johtajan Dalai Laman varhaisvuosista. Hollywoodissa on työn alla useita muitakin Tiibetiin liittyviä filmejä. Yksi on nimeltään Seven Years in Tibet (Seitsemän vuotta Tiibetissä), ja David Bowie on levyttänyt kiinaksi samannimisen kappaleen.
Tiibetin kiista on tuskin koskaan saanut näin laajaa kansainvälistä huomiota poliittisten piirien ulkopuolella. Monet Tiibetin pakolaiset ovat asiasta mielissään ja toivovat sen edistävän heidän kamppailuaan itsehallinnon puolesta.
Toiset kuitenkin epäilevät, ettei Hollywoodin säihkeeseen käärityllä Tiibet vapaaksi -huudolla ole mitään käytännön merkitystä.
Kiina otti Tiibetin valvontaansa 1951 ja petti pian lupauksensa tiibetiläisten uskonnon ja kulttuurin kunnioittamisesta. Vuonna 1959 Kiina tukahdutti tiibetiläisten kansannousun, ja maan henkinen ja poliittinen johtaja Dalai Lama pakeni Tiibetin pääkaupungista Lhasasta Pohjois-Intiaan, jonne hän perusti pakolaishallituksensa.
Pakolaishallituksen tiedottaja Thubten Samphel arvioi, että Hollywood-filmit voivat tehdä hänen kansansa ahdinkoa tunnetuksi ympäri maailmaa. "Liiallinen glamouri saattaa kuitenkin hämärtää Tiibetissä tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten vakavuutta", hän pelkää.
Toinen vaara piilee tiibetiläisten mukaan siinä, että elokuvat esittävät heidän maanmiehensä yksinomaan uhreina.
Elokuvan Tiibet-buumi sattuu samaan aikaan, kun Tiibetin pakolaiset ovat itsekin alkaneet pohdiskella kotimaansa tulevaa kohtaloa.
Dalai Laman ja Kiinan johdon kesken on ollut neuvotteluyrityksiä vuodesta 1979. Dalai Lama on toistanut, että hän ei pyri Tiibetin itsenäisyyteen vaan haluaa vain varmistaa kuuden miljoonan tiibetiläisen hyvinvoinnin sekä näiden kulttuurin ja sivilisaation säilymisen.
Dalai Lama on myös yrittänyt saada Kiinan lopettamaan väestönsiirrot Tiibetiin ja puuttumisen maan uskonnolliseen elämään.
Kiina kuitenkin nimitti 1995 oman Panchen Lamansa. Tämä on Dalai Laman jälkeen tärkein uskonnollinen johtaja Tiibetissä. Kiinan arvellaan näin pyrkivän vaikuttamaan Dalai Laman seuraajan valintaan.
Samphelin mukaan ilmassa on viime aikoina ollut eräitä lupaaviakin merkkejä. Kiinan valtiollinen uutistoimisto esimerkiksi kertoi syyskuussa, että Tiibetissä oli päästetty 132 vankia ehdonalaiseen ja vapautettu 111.
Samphel arvioi, että asialla saattaa olla yhteyttä Kiinan presidentin Jiang Zeminin lokakuiseen Yhdysvaltain-vierailuun. Dalai Lama tapasi Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja tämän varamiehen Al Goren huhtikuussa, joten heillä voi olla halua keskustella Tiibetin tilanteesta Kiinan johtajan kanssa.
Dalai Lama sanoi vastikään BBC:n haastattelussa, että hän on toiveikas Kiinan suhteen, sillä kasvava joukko maan älymystön edustajia on asettunut tukemaan Tiibetin autonomiaa.
Dalai Laman mielestä todellinen autonomia sallisi Tiibetin säilyttää oman kulttuurinsa ja identiteettinsä Kiinan vallan alaisuudessa. Toisaalta Kiinan kaltaiseen suureen maahan kuuluminen voisi edistää Tiibetin taloudellista kehitystä, hän jatkoi.
Keväisellä Taiwanin-matkallaan Dalai Lama huomautti, että todellinen "yksi maa, kaksi järjestelmää" -malli saattaisi toimia Tiibetissä. "Sosialismi ja buddhalainen epäitsekkyys voivat sopia hyvin yhteen", hän arvioi.
Dalai Laman maltillinen asenne herättää ristiriitoja yli 100 000:n maanpaossa asuvan tiibetiläisen keskuudessa, sillä monet heistä vaativat maalleen täyttä itsenäisyyttä.
Samphelin mukaan nyt 62-vuotias Dalai Lama on "Tiibetin suurin vahvuus", ja maan tulevaisuus riippuu paljolti hänestä.
"Paras toivomme on, että Tiibetin kysymys ratkaistaan Dalai Laman elinaikana", Samphel sanoo.
Dalai Lama on itse sanonut, että nykyaika vaatii henkisen ja maallisen vallan erottamista toisistaan. Hän itse olisi valmis tyytymään henkisen johtajan rooliin, jos hän koskaan palaa Tiibetiin.
Dalai Laman kerrotaan myös harkitsevan muutosta seuraajansa valintamenettelyyn. Yksi mahdollisuus on, että uudeksi johtajaksi ei enää etsitä Dalai Laman reinkarnaatiota vaan tämä valitaan samaan tapaan kuin katolisen kirkon paavi.
Samphel muistuttaa, että tiibetiläiset kokevat yhä niin kansallisen olemassaolonsa kuin uskontonsa ja kulttuurinsakin uhanlaiseksi. "Siksi heille on tärkeintä estää Kiinan puuttuminen seuraajan valintaan." (Inter Press Service)
