Lontoo, 15.10.97 (IPS) – Euroopan unioni pitää kiinni päätöksestään aloittaa neuvottelut Kyproksen jäsenyydestä ensi vuonna. Kyproksenturkkilaiset kokevat tiukan aikataulun yritykseksi painostaa heidät sovintoon saaren kreikkalaisen osan kanssa.
Turkki miehitti osan Kyproksesta 23 vuotta sitten väittäen näin torjuneensa Kreikan aikeet kaapata koko saari itselleen. Sittemmin luottamuksen rakentaminen saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen osan välille on osoittautunut ylivoimaiseksi.
EU näyttää nyt toivovan, että mahdollisuus päästä sen jäseneksi houkuttelisi kyproksenturkkilaiset tekemään nopean sovinnon kreikkalaisten kanssa, jotta saarivaltio voisi liittyä unioniin yhtenäisenä. Kyproksenturkkilaiset torjuvat kuitenkin tämän mallin.
Toinen vaihtoehto olisi Kyproksen kahtiajaon tunnustaminen. Saaren turkkilainen kolmannes julistautui itsenäiseksi valtioksi jo 1983, mutta sen on tunnustanut vain Turkki. Kyproksenkreikkalaiset vastustavat jyrkästi saaren kahtiajakoa ja sen siunaamista EU:ssa.
EU onkin ilmoittanut, että se ottaa jäsenekseen vain Kyproksen kreikkalaisen osan, jos saari pysyy jaettuna. Tämä uhkaus sai kyproksenturkkilaiset katkaisemaan saaren yhdistysmisneuvottelut menneenä kesänä.
EU:n jäsenmaatkaan eivät ole asiasta yksimielisiä. Saksa on valmis harkitsemaan Kyproksen turkkilaisen osan ja itse Turkinkin ottamista EU:hun palkintona niiden sitoutumisesta rauhaan. Italia taas on vihjannut, että se voisi tunnustaa kaksi Kyproksen valtiota. Britannia on pysynyt Yhdysvaltain kanssa linjalla, joka haluaa saaren yhdistämistä.
Samaan aikaan EU painostaa Kyproksen turkkilaisosaa poliittisin ja taloudellisin keinoin. EU:n tuomioistuimen päätös vuodelta 1994 kieltää jäsenmaita ostamasta turkkilaisen Kyproksen tuotteita, mikä on kutistanut sen perunan- ja hedelmientuotannon puoleen.
Lentoliikenne Kyproksen turkkilaisen osan lomakohteisiin on rajoitettu niin, että sinne ei pääse kuin Turkin kautta, mikä tekee reitit ja hinnat kilpailukyvyttömiksi. Kyproksenturkkilaisilla ei ole asiaa myöskään kansainvälisille lainaluukuille, joten heidän ainoat rahahanansa ovat Turkin myöntämät luotot.
Turkilta on evätty EU-jäsenyys useaan otteeseen, mikä panee jotkut kyproksenturkkilaiset epäilemään, ettei heitä kohdella sen paremmin. He pitävät oireellisena EU:n päättäväisyyttä käynnistää neuvottelut ensi keväänä saaren turkkilaisten vastahangasta huolimatta.
"Neuvottelut Kyproksen kanssa aloitetaan, oli tilanne alueella mikä tahansa. EU pysyy sitoumuksissaan", vakuuttaa Luxemburgin ulkoministeri Jacques Poos, jonka maa on nyt EU:n puheenjohtajana.
Kreikkalainen Kypros on tarjonnut saaren turkkilaisille paikkoja neuvotteluvaltuuskunnassa. "Kutsu on yhä voimassa huolimatta siitä, että kyproksenturkkilaisten johtajan Rauf Denktashin ensireaktio oli kielteinen", sanoo kreikkalaisen Kyprosen ulkoministeri Ioannis Cassoulides.
Kyproksen kreikkalaisosan presidentti Glafkos Clerides ehdotti lokakuun alussa YK:ssa pitämässään puheessa, että saaren väestöryhmien tulisi muodostaa liittovaltio, jossa ne voisivat elää tasavertaisina ja toistensa kulttuuria kunnioittaen.
"Meidän on oltava myös Euroopan unionin kansalaisia. Se tuo lisää turvallisuutta ja vaurautta kummallekin yhteisöllemme ja koko maallemme", Clerides maalaili.
Eräät kyproksenturkkilaiset ovat halukkaita harkitsemaan sopimusta jonkinlaisesta liitosuhteesta, joka avaisi heille EU:n ovet. Esimerkiksi Tasavaltalainen turkkilaispuolue, joka sai noin neljänneksen äänistä viime vaaleissa, kannattaa riippuvuuden vähentämistä Turkista.
Kyproksenturkkilaisten presidentti Denktash ja alueen hallitus kokevat kuitenkin, että EU:n politiikka pyrkii eristämään heidät ja koko Turkin, joten he eivät näe muuta vaihtoehtoa kuin pysyä tiiviisti Turkin kupeessa.
Ongelmaa mutkistaa entisestään Kyproksessa jatkuva aseiden kilpavarustelu. Saaren kreikkalainen osa on ilmoittanut ottavansa ensi vuonna käyttöön venäläisiä SS-300 -ilmatorjuntaohjuksia, joita se luonnehtii puhtaasi puolustuksellisiksi. Turkkilainen puoli väittää, että aseet voidaan suunnata myös maakohteisiin ja katsoo niiden uhkaavan omaa turvallisuuttaan. Turkkilaiset sanovat ryhtyvänsä mihin tahansa toimiin estääkseen ohjusten asettamisen paikoilleen.
"Me emme sido käsiämme selän taakse ja salli Turkin ilmavoimien pommittaa kaupunkejamme ja kyliämme, kuten se on aiemmin tehnyt ilman, että meillä on ollut kykyä puolustautua", Clerides selitti YK-puheessaan.
Hän sanoo ehdottaneensa Denktashille, että he molemmat antavat lausunnon, jossa tuomitaan voimankäyttö ja aloitetaan joukkojen vähentäminen saarelta. Turkilla on saarella 35 000 miehen vahvuinen armeija. (Inter Press Service)
