Santiago de Compostela, Espanja, 04.06.97 (IPS) – "Voisimmeko saada käytännöllisiä neuvoja siitä, miten hyödyntää internetiä toiminnassamme", vetoaa ghanalainen Hawa Yankubu, joka johtaa politiikkaan osallistuvien afrikkalaisten naisten verkostoa. Toive heijastaa sitä tosiasiaa, että "tiedon valtatie" on yhä paljolti suljettu naisilta niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa.
Yankubu puhui toukokuun lopulla Espanjassa järjestetyssä kansainvälisen kehityksen seuran (SID) maailmankonferenssissa. Hänen toiveensa toteutui kokouksessa ainakin osittain, sillä siellä julkistettiin SID:n ja YK:n kasvatusjärjestön Unescon laatima naiset ja internet -opaskirja (Annotated Guide to Women Working on the Net).
Sen mukaan naisten osuus tietoverkoissa surfaajista on rikkaissa teollisuusmaissa, kuten Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Australiassa, arvioitu 15-35 prosentiksi.
Naisten osuus internetin käyttäjistä on selvästi kasvussa nuorimmissa ikäluokissa eli 12-25-vuotiaiden keskuudessa. Kirja esittää kuitenkin epäilyn, että tietoverkkojen suunnittelussa ei ole kaikin paikoin otettu naisten tarpeita huomioon.
"Mitä tulee muutenkin tietoköyhään eteläiseen pallonpuoliskoon, meidän on lisättävä ponnistuksiamme varmistaaksemme sen, että tietoyhteiskunnan hyödyt tulevat myös naisten ulottuville", kirja pohtii.
Naiset kaikkialla maailmassa sanovat pääesteiksi verkkoon pääsylleen koulutuksen puutteen ja tarvittavien laitteiden kalleuden.
"Alueelliset selvitykset paljastavat, että esimerkiksi kehitysmaiden ja Itä-Euroopan naiset pitävät välinepulaa pääesteenä verkkoon pääsylleen, kun taas teollisuusmaiden naiset valittavat koulutuksen puutetta", ilmenee Association for Progressive Communication (APC) -järjestön tuoreesta selvityksestä.
Naisten internetissä retkeilyä rajoittaa myös kielimuuri eli englannin kielen hallitseva asema siellä.
"Latinalaisessa Amerikassa, monissa Afrikan maissa ja Venäjällä ongelmat alkavat perusasioista, kuten siitä että puhelinlinjan tai laiteasentajan saaminen kotiin on erittäin vaikeata", APC:n raportissa sanotaan.
Naisten verkkosurfailua estää vakavasti myös ajan puute. "Internet on monesti väline sellaisille, joiden elämässä on vapaa- aikaa", eräs APC:n haastattelema nainen kiteytti.
Monet naiset ovat huolissaan siitä, että uudet tietoverkot voivat entisestään syventää kuilua maailman köyhien ja rikkaiden välillä, kun tieto kasaantuu sinne, minne vaurauskin.
Toisaalta yksilöt ja kansalaisryhmät eri puolilla maailmaa – Meksikon kapinallisista zapatisteista entisen Neuvostoliiton asukkaisiin – ovat voineet hyödyntää internetiä kriittisissä tilanteissa.
"Me saimme tietää zapatistien toiminnasta internetin kautta", kertoi SID:n kokoukseen osallistunut järjestöaktivisti Fatma Alloo Intian valtameressä sijaitsevalta Zanzibarin saarelta.
Hän on kotisaarellaan joutunut miettimään, miten käyttää tietoverkkoja maaseudun asukkaiden hyväksi alueilla, joilta puuttuvat kaikki peruspalvelut, kuten vesi ja sähkö, puhelimista puhumattakaan.
"En voi viedä tietokonetta kylään, johon ei tule sähköä, mutta voin viedä verkosta saamaani tietoa. Keräämme tietoa internetistä, käännämme sen suahiliksi ja jaamme eteenpäin", Alloo kertoo.
Kilali Alailima puolestaan kamppailee Havaijilla Mauin saarelle kaavailtua lomakeskusta vastaan internetin avulla. Hänen ryhmänsä kokoaa verkkoon tietoa, joka todistaa, että lomakeskuksen havittelema maa-alue on historiallisesti ja kulttuurisesti korvaamattoman arvokas.
SID:n ja Unescon yhteistyöllä pyritään edistämään naisten pääsyä tietoverkkojen äärelle. "Autamme luomaan uutta kulttuuria, jossa pohjoisen ja etelän naiset voivat hyödyntää tietotekniikkaa ja parantaa mahdollisuuksiaan osallistua tasaveroisesti koulutukseen ja yhteiskuntaelämään", selittää Unescon kulttuuriasioiden johtaja Lourdes Arizpe. (Inter Press Service)
