Moskova, 03.12.96 (IPS) – Koillis-Venäjällä sijaitsevalla Kostroman alueella tehdään historiaa 8. joulukuuta. Asukkaiden aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä ratkaistaan, rakennetaanko alueelle ydinvoimala vai ei.
Venäjän vuonna 1993 hyväksytty perustuslaki antaa mahdollisuuden järjestää alueellisen kansanäänestyksen, jos vähintään 10 000 asukasta allekirjoittaa sitä kannattavan vetoomuksen. Kostroman ydinvoimaäänestys on ensimmäinen laatuaan koko Venäjällä, ja se järjestään yhtä aikaa alueen kuvernöörin vaalin kanssa.
Kansalaisten toimintaryhmä nimeltään Elämän nimeen on kamppailut väsymättä Kostroman ydinvoimalaa vastaan. Se on muun muassa kerännyt kahteen otteeseen nimet vetoomukseen, jossa vaaditaan kansanäänestystä ydinvoimalan rakentamisesta.
Ydinvoimalan rakentaminen alkoi jo 1981 Kostroman alueella lähellä Tshistie Borin kylää 250 kilometriä Moskovasta koilliseen. Kostroma on teollisesti vähemmän kehittynyttä seutua kuin muu Volgan altaan alue.
"Seudun suurin vauraus piilee sen runsaissa metsävaroissa, puhtaissa järvissä ja joissa sekä raikkaassa ilmassa. Kaikki ne joutuvat uhatuiksi, jos ydinvoimala rakennetaan valmiiksi", Venäjän Greenpeacen edustaja Eduard Gismatullin sanoo. Greenpeace tukee Elämän nimeen -liikkeen kampanjaa.
Ydinvoimalan ensimmäistä yksikköä alettiin rakentaa jo 1981 ja toista 1988. Hankkeen kokonaishinnaksi arvioitiin 117 miljardia ruplaa vuoden 1991 hintatasolla. Rakennustyöt pysähtyivät kuitenkin 1990-luvun alussa aluetta hallinneen neuvoston päätöksellä. Vuotta myöhemmin työt alkoivat uudestaan ydinvoimateollisuuden vakuutettua paikalliset päättäjät hankkeen tärkeydestä.
Rakentaminen ei kuitenkaan ole juuri edistynyt, ja alueella on valmiina vain johdon toimisto, asuintiloja ja jotakin laitteistoa.
Virallisesti voimala rahoitetaan Venäjän valtion budjetista, mutta sitä varten ei ole varattu määrärahaa. Ydinvoimaministeriö ilmoitti 1991, että se ei aio enää rahoittaa hanketta. Myöhemmin se perui päätöksensä, kun alueellinen parlamentti ilmaisi 1994 tukensa ydinvoimalalle ja toivoi maan hallituksen sisällyttävän Kostroman ydinvoiman kehittämisohjelmaansa.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan laitokseen piti tulla kahdeksan Tshernobyl-tyyppistä RBMK-1000 -reaktoria, mutta Tshernobylin katastrofin jälkeen päädyttiin turvallisempina pidettyihin VVER-1000 -painevesireaktoreihin.
Ensimmäisen yksikön oli määrä valmistua 1996 ja kakkosen 1998. Nyt voimassa olevan pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan Kostromaan rakennetaan neljä uudentyyppistä reaktoria – mahdollisesti VPBER-600 -tyyppiä, joka on ydinkäyttöisten laivojen reaktorin malliin perustuva painevesireaktori.
Ympäristönsuojelijat sanovat, että Kostroman voimala sijaitsee maanjäristysherkällä alueella ja sen vesiallas tulisi lähelle Kostromajokea, joka virtaa Volgaan. He muistuttavat edelleen, että alueen talousvesi otetaan pohjavedestä, jonka pinta on korkealla.
Kun voimalatyömaa käynnistyi 1980-luvun alussa, alueen asukkaat eivät olleet perillä sen vaaroista. Moni hylkäsi iloisena vanhan työpaikkansa ja lähti paremmin palkattuihin töihin rakennustyömaalle.
"Noin 85 prosenttia 28:n lähiseudun asuinyhteisön työvoimasta siirtyi töihin ydinvoimalakompleksiin. Se jätti julkisen sektorin ja kollektiivitilat vaille työvoimaa", Gismatullin kertoo.
Vuoteen 1993 mennessä tieto ydinvoiman riskeistä oli kuitenkin tavoittanut kostromalaiset. Hankkeen vastustajat keräsivät kolmessa kuukaudessa yli 16 000 nimeä vetoomukseensa kansanäänestyksen puolesta.
Allekirjoitukset toimitettiin alueneuvostolle, joka lupasi järjestää kansanäänestyksen, mutta mitään ei tapahtunut. Sen jälkeen vetoomus vietiin aluehallinnolle, joka jätti sen omaan arvoonsa.
Seuraavaksi Elämän nimeen -liike yritti viedä asian Verdlovskin tuomioistuimeen, mutta se kieltäytyi käsittelemästä asiaa. Siihen ei kajonnut myöskään alueen välitystuomioistuin.
Kiista jatkui, ja kansanliike onnistui vähitellen palauttamaan keskustelun kansanäänestykseen. Tässä vaiheessa paikalliset viranomaiset julistivat, että kerätyistä allekirjoituksista 6 000 on pätemättömiä.
Ympäristöväki ei lannistunut, vaan päätti kerätä nimet uudelleen. Vuoden 1996 alkuun mennessä koossa oli 36 525 allekirjoitusta, eikä viranomaisilla ollut enää kanttia torjua vetoomusta.
Niinpä Kostroman alueen 800 000 asukasta saavat 8. joulukuuta vastata "kyllä" tai "ei" kysymykseen: "Kannatatteko ydinvoimalan sijoittamista ja rakentamista Kostroman alueelle?"
Samalla äänestetään alueen kuvernööristä. Viran nykyinen haltija Varelii Arbuzov on kannattanut voimalan rakentamista. Arbuzovin tukijat pelkäävät, että kansanäänestyksen järjestäminen samaan aikaan vie häneltä mahdollisuudet jatkaa virassaan.
Olipa äänestyksen tulos mikä tahansa, se tarjoaa joka tapauksessa esimerkin demokratiasta, josta muut Venäjän alueet voivat ottaa mallia vastaavissa pulmatilanteissa. (Inter Press Service)
