Havanna,, 9.10.96 (IPS) – Arviolta neljännesmiljoona kuubalaista saa nykyisin elantonsa kierrätyksestä. Samalla erilaisten materiaalien uusiokäyttö auttaa talousvaikeuksissa painiskelevaa maata säästämään noin 450 miljoonaa markkaa vuodessa. Viranomaisten mukaan säästöä voisi saada kokoon enemmänkin.
Kuuban kierrätysyritysten liittoon kuuluu 14 firmaa, jotka kokoavat kuukaudessa noin 16 000 tonnia jätemetallia lähetettäväksi jälleenkäsittelylaitokseen. Ala työllistää 3 000 henkeä, ja sen avulla pystytään korvaamaan teräksen tuontia yli seitsemän miljoonan markan edestä.
Toinen merkittävä säästö tulee alumiinista, jota kierrätetään ja käytetään muun muassa ovien ja ikkunoiden puitteisiin, huonekaluihin, moottorien mäntiin sekä erilaisiin kotitalouden tarvikkeisiin ja pakkauksiin.
Kommunistisen nuorisoliiton julkaisu Juventud Rebelde selostaa, että yhden ikkunanpuitteen valmistamiseen tarvitaan 500 alumiinista juomatölkkiä. Kokonaisen terveysklinikan raaka- aineeksi vaaditaan tonnin verran tölkkejä. Tonnista muovijätettä taas saadaan 1 800 muovikassia, ja samalla säästetään huomattavat määrät öljyä.
Havannan kierrätysyhtiöiden liiton johtaja Agustin Santiago Seijas esiintyi äskettäin televisiossa yllyttäen kuubalaisia tehostamaan kierrätystä entisestään. Hänen mielestään kierrätys on saatava toimimaan jokaisella työpaikalla.
Kuuban tärkeimpiin elinkeinoihin kuuluva matkailuala on myös merkittävä kierrättäjä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla se toimitti jälleenkäsittelyyn 135 tonnia alumiinia ja 50 tonnia muovia, kertovat viralliset tilastot.
Seijasin mukan hotellit ja ravintolat eivät kuitenkaan halua säilyttää kierrätettävää jätettä nurkissaan, vaan ne on kerättävä joka päivä. "Muuten ne heitetään roskiin ja meidän on maksettava erikseen kunnalliselle jätehuollolle, jotta se erittelee tavaran meille", Seijas selvittää.
Paperin ja pahvin kierrätys on tärkeätä Kuuballe sekä ympäristö- että taloudellisista syistä. Saarivaltio on kärsinyt paperipulasta siitä asti, kun talouskriisi alkoi 1990.
"Jos uusiokäytämme 1,2 tonnia paperia ja pahvia, säästyy 17 kymmenvuotiasta puuta sekä 65 prosenttia siitä öljystä ja 85 prosenttia vedestä, joka tarvittaisiin uuden paperin valmistuksessa", havainnollistaa Rafael Ramirez Havannan paperiyhtiöstä.
Mainitusta uusiopaperimäärästä voi hänen mukaansa valmistaa 25 000 kouluvihkoa, 2 480 kappaletta 400-sivuisia kirjoja tai 13 800 kananmunakoteloa.
Vaikka jokaisella asuinalueella toimivat vallankumouksen puolustuskomiteat ovat keränneet kierrätettävää tavaraa yli 30 vuoden ajan, uusiokulttuuri ei ole vieläkään juurtunut kuubalaisten syviin riveihin.
"Saatoimme vuosikaudet luottaa siihen, että vanhat sosialistiset ystävämaamme lähettivät meille tarvitsemamme tavarat, joten vähättelimme kierrätyksen merkitystä", sanoo alalla työskentelevä Rafael Garrido.
Pelkästään Havannassa noin 80 000 ihmistä hankkii elantonsa kierrätyksestä, mutta joidenkin mielestä uurastus on tuskin vaivan arvoista. Valtion kierrätyslaitokset maksavat säkillisestä juomatölkkejä 1,5 pesoa, kun kuubalaisten keskimääräinen kuukausipalkka on 200 pesoa.
"Palkkiot eivät ole kannustavia. Ja kun pääsee perille haalittuaan tölkit kokoon, kukaan ei ole ottamassa niitä vastaan tai saa kuulla rahojen loppuneen", valittaa havannalainen Emilio Garcia. (Inter Press Service)
