Hongkong,, 09.10.95 (IPS) – Kiina vakuuttaa edelleen, että sen viljan tuotanto ei ole kriisissä. Maa on kuitenkin nyt paneutunut vakavasti tulevaisuuden ravinto- ongelmiin, kiitos useiden ulkomaisten tutkimusten, jotka ovat varoitelleet Kiinaa uhkaavasta ruokapulasta.
Kiinan viranomaisia järkytti viime vuonna Yhdysvalloissa julkaistu artikkeli, jonka otsikkona oli Kuka ruokkii Kiinan? Artikkelin kirjoitti Worldwatch-instituutin johtaja Lester Brown, ja järjestö julkisti samaa aihetta käsittelevän kirjan tämän vuoden syyskuussa.
Brownin mukaan edessä on "maailmanlaajuisen ruokapulan uhka ensi kertaa ihmiskunnan historiassa". Syynä on viljan kulutuksen kasvu Kiinassa, jonka valtavan väestön elintaso on lähtenyt nopeaan nousuun. Kiinan pitäisi pystyä ruokkimaan 20 prosenttia maailman väestöstä seitsemällä prosentilla maailman viljelymaasta.
Olettaen, että Kiinan väestö kasvaa nykyistä vaatimatonta tahtia – vuodessa syntyy 13 miljoonaa uutta suuta ruokittavaksi – eikä kiinalaisten ruokavalio parane merkittävästi, maa tarvitsee vuonna 2030 kaiken maailmassa vientiin liikenevän viljan eli 200 miljoonaa tonnia, Brown ennustaa.
Mutta entä jos Kiinan talous jatkaa kasvuaan? Kiinassa kulutetaan nyt 300 kiloa viljaa henkeä kohden vuodessa. Taiwanissa luku on 400 kiloa ja Yhdysvalloissa 800 kiloa.
Jos Kiina saavuttaa Taiwanin ruuan kulutuksen vuoteen 2030 mennessä, sen pitäisi tuoda ulkomailta 370 miljoonaa tonnia viljaa eli lähes kaksi kertaa nykyisin maailmassa myyntiin liikevenä määrä.
Kiina kiiruhti kiistämään Worldwatchin raportin tuoreeltaan. Se asetti kyseenalaiseksi raportin luvut ja menetelmät, joilla niihin oli päädytty ja julisti, että Kiina kyllä ruokkii itsensä. Pekingistä syydettiin muistioita, joissa määrättiin, että jokaisesta maakunnasta on tultava ruokaomavarainen. Välineitä tavoitteen saavuttamiseen ei tarjottu.
Seuraavat kuukaudet olivat kuitenkin ankaran pohdinnan aikaa Kiinassa.
Vielä alkuvuodesta vallalla olleen virallisen näkemyksen mukaan Kiinasta piti tulla tänä vuonna viljan nettoviejä. Nyt ei puntaroida pelkästään sitä, paljonko viljaa Kiinan on tuotava ulkomailta täyttääkseen pohjoisen kuivuuden ja etelän tulvien aiheuttamat aukot, vaan myös sitä, paljonko viljaa on ostettava tulevilla vuosikymmenillä.
Kiinan kansankongressin tämänvuotinen täysistunto varoitti: "Kiinaa uhkaa viljakriisi. Tuonnin kasvu on ainoa näköpiirissä oleva ratkaisu kysyntään, jonka kasvava väestö ja kutistuva viljelymaa synnyttävät."
Virallinen Kiinan päivälehti siteerasi lokakuun alussa arvovaltaisen Kiinan yhteiskuntatutkimuksen akatemian tutkijoita. Han Yu ja Yu Xian varoittivat, että eräiden alueiden nopea väestönkasvu merkitsee sitä, ettei viljan kysyntää ja tarjontaa saada tasapainoon, elleivät viranomaiset käytä kasvaneita verotulojaan maatalouden tukemiseen. He ennustivat 40 miljoonan tonnin viljavajetta Kiinalle vuonna 2000 ja sen paisumista 50 miljoonaan tonniin vuonna 2020.
Kiinan maatalousministeriö ja Japanin kehitysrahasto julkistivat syyskuussa tutkimuksen, jonka mukaan Kiinan vaurastuminen merkitsee lihan kysynnän kasvua. Se puolestaan uhkaa aiheuttaa pulaa rehuviljasta.
Pekingissä toimiva maataloustieteilijä Lei Xilu uskoo, että eri tahoilta tulleet hälyttävät tiedot ovat vaikuttaneet suuresti Kiinaan. "Hallitus on joutunut lisäämään investointeja maatalouteen", hän sanoo.
Aiemmin hallinto keskittyi tyytymättömien talonpoikien lepyttelyyn. Viranomaiset tekivät välttämättömimmän estääkseen avoimet tyytymättömyyden purkaukset.
Hongkongissa toimivien tarkkailijoiden mukaan Kiinan uudenlainen asenne maatalouteen johtuu osittain pelosta, että maa joutuisi jälleen nälänhädän kynsiin. Nälkä koetteli Kiinaa 1960-luvulle asti surmaten miljoonia ihmisiä.
Brownin arviot Kiinan tulevasta ruokapulasta perustuvat siihen, että viljelymaata on otettu muuhun käyttöön, ja viljasatojen kasvattaminen tuottavuutta parantamalla vaikeutuu.
Kiinalainen tutkija Lu Mai katsoo kuitenkin, että kyse on "viljan tuotannon hienoisesta vähenemisestä eikä koko maatalouden kutistumisesta. Kiinassa on 14 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, jonka pitäisi kyetä tuottamaan riittävästi viljaa väestön ruokkimiseen."
Lun mielestä Kiinan valtion pitäisi nostaa viljan tuottajahinta markkinahinnan tasolle ja poistaa rajaesteet eri maakuntien väliltä. Viljelijät hyötyisivät voidessaan kuljettaa tuotteet suoraan tilalta kuluttajille. Lisäksi talonpojat tarvitsevat taloudellisia kannustimia pysyäkseen maatalouden palveluksessa.
Myös tekniikan parantaminen nähdään Kiinassa keinoksi lisätä satoja. Kiinan päivälehti kirjoitti keväällä, että kaikki "vanhanaikaiset" viljalajikkeet korvataan uusilla riisin, maissin, vehnän ja puuvillan lajikkeilla viiden vuoden sisällä.
Kiinan maatalousministeriö suunnittelee, että erittäin satoisaa maissilajiketta istutetaan yli 18 miljoonan hehtaarin alueelle, ja uusia vehnälajikkeita yli 3 miljoonan hehtaarin alalle vuoteen 2000 mennessä.
Ulkomaillakin monet uskovat, että Kiina pystyy lisäämään viljantuotantoaan. "Satojen pitäisi kasvaa tuottoisammilla siemenillä, paremmalla hoidolla ja lisäpanostuksilla. Kiinalaiset eivät ole vielä lähelläkään maataloustuotannon kattoa", arvioidaan Yhdysvaltain maatalousministeriön raportissa. (Inter Press Service)
