Moskova,, 08.05.95 (IPS) – Ulkomaisen ydinjätteen vastaanotosta ja käsittelystä käydään kiivasta poliittista taistelua Venäjällä. Osapuolina ovat ympäristönsuojelijat ja heitä tukevat kansanedustajat vastassaan maan hallitus.
Kamppailun keskiössä on uusi jätteenkäsittelylaki, joka etenee vitkaan Venäjän parlamentissa. Laki läpäisi huhtikuussa toisen käsittelyn alahuoneessa eli duumassa, mutta se joutuu vielä kolmanteen käsittelyyn ja sen jälkeen parlamentin toiseen kamariin eli liittoneuvostoon. Lopullisen päätöksen tekee presidentti Boris Jeltsin.
Ympäristönsuojelijat ovat tehneet kaikkensa lopettaakseen ydinjätteen tuonnin Venäjälle jälleenkäsittelyyn tai varastoitavaksi. Maan hallitus pitää kuitenkin kynsin hampain kiinni valuuttatuloista, joita ydinjätepalvelu tuottaa.
Venäjällä on itse asiassa jo voimassa ympäristölaki, joka kieltää ydinjätteen tuonnin. Ydinvoimaministeriö on kiertänyt lakia luokittelemalla käytetyn ydinpolttoaineen "raaka-aineeksi". Siten esimerkiksi Suomesta on voitu jatkaa ydinjätteen vientiä aiemmin Tsheljabinskin nimellä tunnettuun Uralilla sijaitsevaan Majakin käsittelylaitokseen.
Venäjän ydinvoimaministeriö on haaveillut tuottoisan ydinjätetuonnin laajentamisesta, mutta pelkää nyt aikeen kaatuvan uuteen lakiin. Ympäristöväki on ollut tällä kertaa tarkkana kaikissa lain käsittelyn vaiheissa tukkiakseen porsaanreiät. Nykyisessä muodossaan uusi laki sekä kieltää ydinjätteen tuonnin, että erikseen määrittelee käytetyn ydinpolttoaineen jätteeksi.
"Käytetyn ydinpolttoaineen tuonti edellyttää tulevaisuudessa kansainvälistä sopimusta, jonka parlamenttimme on ratifioinut", sanoo Diam Tolmatski Greenpeace-järjestön Venäjän osastosta.
Monet kuitenkin epäilevät, että vaikka uusi laki läpäisisi kaikki käsittelyt parlamentissa, Jeltsin ei allekirjoita sitä. Epäilyjä voimisti määräys, jonka Jeltsin antoi vain päivä lain toisen parlamenttikäsittelyn jälkeen.
Määräys komensi hallituksen kehittämään kolmen kuukauden sisällä järjestelyt, joiden avulla ulkomaisen ydinjätteen käsittely Venäjän laitoksissa tehdään turvalliseksi sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle.
Lisäksi keskeneräisenä olleen käsittelylaitoksen RT- 2:n rakennustyöt on aloitettu uudelleen Zheleznogorskissa Krasnojarskin lähellä. Majakin RT-1 -laitos valmistui jo 1977. Se käsittelee ydinjätettä, jota tuottavat pienet neuvostovalmisteiset reaktorit ja ydinkäyttöiset sukellusveneet.
RT-2:n on määrä käsitellä suurten reaktorien ydinjätettä. Jäte on nyt varastoituna voimala-alueilla tai Zheleznogorskin erikoisvarastossa, joka on nopeasti täyttymässä.
RT-2:n rakentaminen aloitettiin 1980-luvulla, mutta vain neljäsosa saatiin valmiiksi. Jeltsin määräsi tammikuussa, että töitä on nyt jatkettava.
Samalla Jeltsin kehotti ottamaan väliaikaiseen säilytykseen ydinjätettä ulkomaisista voimaloista, jotka on rakennettu yhteistyössä venäläisten kanssa. Jäte on määrä palauttaa käsittelyn jälkeen lähettäjämaahan. Toistaiseksi on epäselvää, pitääkö Venäjä jätteestä erotellun uraanin ja plutoniumin.
RT-2:n rakennustyöt etenevät erittäin hitaasti rahavaikeuksien vuoksi eikä laitoksen uskota valmistuvan kuin aikaisintaan vuonna 2005. Rahaa rakennustöihin odotetaan jälleenkäsittelysopimuksista.
Venäjän ydinvoimaministeriö on jo luvannut polttoainetta ja sen jälleenkäsittelyä voimaloille, joita Venäjä rakentaa Iraniin. Samanlaisia palveluja tarjotaan myös Kiinalle, Tshekille ja Unkarille.
Venäjän tiedetään neuvotelleen pitkään Etelä-Korean kanssa ydinpolttoaineen jälleenkäsittelystä, vaikka maan reaktorit eivät ole Neuvostoliitossa suunniteltuja.
Venäjän johto ei tunnu piittavaan Greenpeacen muistutuksista, joiden mukaan sopimukset rikkovat maan nykyistä ympäristönsuojelulakia.
Zheleznogorskiin puuhataan myös Venäjän ydinjätteen loppusijoituspaikkaa, jonne korkea-aktiivisetkin jätteet voidaan haudata syvälle maan sisään. Geologit tekevät parhaillaan tutkimuksia ratkaistakseen, mikä kolmesta loppusijoitukseen sopivaksi katsotusta paikasta valitaan.
Loppusijoituksesta keskusteltiin duumassa uuden lain käsittelyn yhteydessä. Lakia valmisteleva komitea myös muutti luonnosta ydinvoimaministeriön toivomusten mukaan.
Tulevaan ydinjätteen loppusijoituspaikkaan aiotaan haudata sekä kiinteää että nestemäistä jätettä neljän kilometrin syvyyteen. Alkuperäinen lakiluonnos kielsi kaiken nestemäisen jätteen hautaamisen, mutta nyt kielto koskee vain korkea-aktiivista nestettä.
Lain ei uskota muuttuvan paljoakaan kolmannessa käsittelyssä, mutta ympäristönsuojelijat pelkäävät, että lopulta edessä on tappio. Hallituksen uskotaan tekevän kaikkensa estääkseen lain läpimenon liittoneuvostossa ja jos ei mikään muu auta Jeltsin voi jättää lain allekirjoittamatta. (Inter Press Service)
