Miljoonat hindut saapuvat palvomaan Amarnathin luolaan Himalajalla muodostuvaa jääpatsasta, jota pidetään Shiva-jumalan ilmentymänä. Samalla pyhiinvaelluksen järjestelyt elättävät tuhansia Kashmirin muslimiperheitä. Nyt patsaan aikaistunut sulaminen uhkaa sekä hindujen pyhää perinnettä että muslimien toimeentuloa.
SRINAGAR, Intia 10.08.2026 (IPS) Bashir Ahmad taluttaa hevosensa kapealle vuoristopolulle, joka mutkittelee kohti Amarnathin pyhää luolaa Himalajalla. Jo vuosikymmenten ajan hindujen pyhiinvaellus on ollut hänen perheelleen vuoden tärkein tulonlähde. Kahden kuukauden aikana ansaitut rahat riittävät ruokaan, lasten koulumaksuihin, talven tarvikkeisiin ja hevosten ylläpitoon pitkän talven yli.
Tänä vuonna Ahmad näki pyhiinvaeltajien palaavan vuorelta kyyneleet silmissään. Satojen kilometrien matkan taittaneet hindut totesivat pyhän jäämuodostelman sulaneen lähes kokonaan.
”He tulevat nähdäkseen Baba Barfanin”, Ahmad sanoo.
Baba Barfani eli jäinen isä on pyhiinvaeltajien käyttämä nimitys jääpatsaalle, jota miljoonat hindut pitävät Shiva-jumalan ilmentymänä.
”Kun he kuulevat sen sulaneen, monet päättävät olla jatkamatta tai palaavat nopeasti takaisin. Jos pyhiinvaeltajat katoavat, menetämme kaiken.”
Vuosisatojen ajan Kashmirin vuorten keskellä sijaitseva Amarnathin luola on ollut yksi hindulaisuuden tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista. Luolan kalkkikivikatosta tippuva vesi jäätyy vuosittain Shivlingiksi kutsutuksi jääpatsaaksi.
Tänä vuonna yli 90 prosenttia Shivlingistä suli jo viidessä tai kuudessa päivässä, vaikka pyhiinvaellus kestää 57 päivää. Kun ensimmäiset pyhiinvaeltajat saapuivat luolaan, jäljellä oli enää vesilammikko.
Nopea sulaminen on nostanut esiin ilmastonmuutoksen vaikutukset Himalajalla ja sen, kuinka riippuvaisia tuhannet paikalliset ovat pyhiinvaelluksesta.
Koko vuoden toimeentulo kahdessa kuukaudessa
Kashmirin muslimit ovat sukupolvien ajan muodostaneet Amarnathin pyhiinvaelluksen käytännön selkärangan. He kuljettavat iäkkäitä pyhiinvaeltajia, lapsia ja matkatavaroita jyrkillä vuoristopoluilla hevosten selässä, pystyttävät leirejä korkealle vuoristoon ja myyvät teetä, ruokaa ja muita tarpeita.
Monille kahden kuukauden pyhiinvaellus tuo koko vuoden tulot. Myös majoitusta tarjoavan Mushtaq Ahmadin koko vuosi riippuu näistä viikoista.
”Politiikka, turvallisuustilanne tai huono sää voivat vaikuttaa toimeentuloon. Nyt ilmastosta on tullut yksi epävarmuustekijä lisää. Kukaan ei kuvitellut, että pyhiinvaelluksen tärkein nähtävyys katoaisi näin aikaisin.”
Pyhiinvaellukseen valmistautuminen vaatii suuria investointeja ennakkoon. Hevosten omistajat maksavat rekisteröinnit, eläinlääkärintarkastukset, kuljetukset ja kalliit rehut ennen kauden alkua. Vuorille kuljetetaan viikkoja etukäteen rautarakenteita, vuoteita, huopia, ruoanlaittovälineitä ja muita tarvikkeita tilapäisiä leirejä varten.
”Lainaamme joka vuosi rahaa valmistautumista varten. Jos pyhiinvaeltajat lakkaavat tulemasta kesken kauden, tulot katoavat mutta velat jäävät”, Ahmad sanoo.
22-vuotias yliopisto-opiskelija Aamir pitää kesälomansa aikana teekojua reitin yläosassa. Kun tieto Shivlingin sulamisesta levisi, hänen myyntinsä romahti.
”Hankin kaiken valmiiksi varastoon, koska odotin tuhansia asiakkaita. Nyt monet palaavat luolalta nopeasti eivätkä osta mitään.”
Himalaja lämpenee nopeasti
Himalaja kuuluu maailman nopeimmin lämpeneviin vuoristoalueisiin. Shivlingin sulaminen kuvastaa laajempaa muutosta.
”Talvet ovat muuttuneet yhä epäsäännöllisemmiksi, lumisateet ovat vähentyneet, kuivat kaudet pidentyneet ja lämpötilat nousseet. Kun talvella ei kerry riittävästi lunta, luola saa vähemmän luonnollista eristystä, jolloin jäämuodostelman on yhä vaikeampi säilyä kesän yli”, geotieteilijä Zahid Shafiq sanoo.
Hänen mukaansa myös ihmisen toiminta voi kiihdyttää sulamista.
”Luolassa käy päivittäin tuhansia pyhiinvaeltajia. Heidän ruumiinlämpönsä sekä dieselgeneraattorien, yhteiskeittiöiden ja alueen rakennushankkeiden päästöt voivat muuttaa luolan herkkää pienilmastoa.”
Vuonna 2018 Shivling suli 29 päivän jälkeen, vuonna 2022 se suli 28 päivän jälkeen ja vuonna 2024 seitsemässä päivässä. Tänä vuonna se katosi alle viikossa, nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Pyhiinvaeltajia näky järkytti.
Uttar Pradeshin osavaltiosta saapunut Ramesh Kumar valmistautui matkaan kuukausien ajan ja vaelsi kaksi päivää vaikeassa vuoristossa.
”Lausuimme rukouksia koko matkan ajan. Kun viimein pääsimme luolaan, siellä ei ollut juuri mitään jäljellä. Se särki sydämeni.”
Vaikka pyhiinvaellusta hallinnoiva Shri Amarnathji Shrine Board on korostanut, ettei pyhiinvaelluksen hengellinen merkitys riipu jäämuodostelman olemassaolosta, monille uskoville Shivlingin näkeminen on matkan tärkein hetki.
Kun kuvat sulaneesta jäämuodostelmasta levisivät sosiaalisessa mediassa, epävarmuus alkoi näkyä myös tulevissa matkasuunnitelmissa.
Pyhä jää vai herkkä vuoristoluonto?
Shivlingin sulaminen on nostanut esiin kysymyksen siitä, miten uskonnollinen matkailu ja Himalajan hauras luonto voidaan sovittaa yhteen.
Vaikka viranomaiset säätelevät pyhiinvaeltajien määrää, itse sulaminen kuvastaa laajempaa ympäristökriisiä, johon hallitus ei voi nopeasti vaikuttaa.
Ympäristöjärjestöt vaativat päivittäisten pyhiinvaeltajamäärien tiukempaa rajoittamista sekä suurempaa varovaisuutta uusissa rakennushankkeissa, kuten tunneleissa ja köysiradoissa. Järjestöjen mukaan Himalajan herkkä ekosysteemi ei kestä nykyisen kaltaista kuormitusta.
Pyhiinvaeltajien määrän vähentäminen helpottaisi luonnon kuormitusta, mutta samalla se veisi toimeentulon tuhansilta kashmirilaisilta, joiden tulot riippuvat pyhiinvaelluksesta.
Pyhiinvaelluksen historiallisesta merkityksestä kirjaa kirjoittavan Sunil Kumar Pandithin mukaan Amarnath on Kashmirissa poikkeuksellinen ilmiö.
”Kashmir tunnetaan maailmalla ennen kaikkea poliittisista konflikteistaan. Pyhiinvaellus edustaa jotakin muuta. Joka kesä muslimitaustaiset yrittäjät huolehtivat hindulaisista pyhiinvaeltajista.”
Pyhiinvaeltajille Shivlingin sulaminen herättää kipeitä kysymyksiä luontoon perustuvan pyhän perinteen tulevaisuudesta.
Bashir Ahmadin kaltaisille työntekijöille kyse on koko perheen toimeentulosta.
Seistessään hevostensa vieressä uuden pyhiinvaeltajaryhmän laskeutuessa vuorelta Ahmad sanoo, että ei ole niinkään huolissaan tästä kesästä vaan tulevista vuosista.
”Jos tämä jatkuu, ihmiset lakkaavat tulemasta kokonaan. Mitä meille sitten tapahtuu?”
(Inter Press Service)
