Guatemalan sisällissodassa katosi 45 000 ihmistä. Heidän etsintöjään johdetaan nyt ensimäistä kertaa keskitetysti. YK:n mukaan kadonneiden löytyminen ja rikollisten tuomitseminen riippuu viranomaisten avoimuudesta.
Geneve, Sveitsi 20.7.2026 (IPS) Guatemalan hallitus on perustanut maan ensimmäisen virallisen etsintäjärjestelmän vuosina 1960–1996 käydyn sisällissodan aikana kadonneiden löytämiseksi. Samalla hallitus on nimennyt tehtävää varten oman työryhmän.
Guatemalan sisällissodassa vasemmistolaiset sissiliikkeet taistelivat sotilasvallan varjossa toimineita hallintoja vastaan. Konfliktissa kuoli arviolta 200 000 ihmistä. Noin 45 000 ihmistä katosi ja 100 000 joutui jättämään kotinsa.
Guatemalasta puuttuu edelleen koottu tieto sisällissodan aikana kadonneista ihmisistä. Nykyiset etsintätoimet ovat hajautuneet useiden viranomaisten kesken, ja kadonneiden etsiminen, oikeuslääketieteellinen työ ja uhrien muiston ylläpitäminen ovat jääneet pitkälti uhrien omaisten ja kansalaisjärjestöjen vastuulle.
Myös konfliktin jälkeen kadonneiden ihmisten tapausten kirjaaminen on ollut puutteellista.
Nyt presidentti Bernardo Arévalo on määrännyt valtion osallistumaan uhrien hyvitys- ja kunnianpalautussuunnitelmaan vuosille 2026–2036.
Tavoitteena on koota ensimmäistä kertaa yhteen kaikki tiedot, joita kansalaisjärjestöillä on sisällissodan aikana kadonneista ihmisistä. Lisäksi valtion eri viranomaisilla on noin 54 000 katoamisiin liittyvää asiakirjaa.
YK vaatii sotilasarkistojen avaamista
Maassa vierailleen YK ihmisoikeusneuvoston työryhmän mukaan uuden järjestelmän onnistuminen riippuu viranomaistenavoimuudesta.
Jotta sisällissodassa kadonneiden kohtalo voidaan selvittää ja rikollisia rankaista, tulee Guatemalan avata sotilas-, poliisi- ja tiedusteluarkistonsa.
Guatemalassa järjestetään ja digitoidaan parhaillaan poliisin ja kansallisen korvausrekisterin asiakirjoja. Valtion on nyt huolehdittava erityisesti katoamisiin liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä ja saatavuudesta.
YK:n asiantuntijoiden mukaan katoamisia tutkivassa työryhmässä on lisäksi liian vähän henkilöstöä ja muita voimavaroja, ja toiminnan jatkuvuus epävarmaa.
Tutkinnassa ja oikeuskäsittelyissä on sen sijaan edistytty. Syyttäjänviraston toimintakyky on kuitenkin heikentynyt viimeisten kahdeksan vuoden aikana, ja syyttäjiä ja tuomareita vastaan on nostettu rikossyytteitä. Tuona aikana syyttäjänvirastoa johti valtakunnansyyttäjä Consuelo Porras.
“Vastikään nimetyn valtakunnansyyttäjän Gabriel García Lunan on asetettava katoamisten tutkiminen etusijalle ja palautettava oikeuden toimintakyky, joka on ratkaisevan tärkeä rankaisemattomuuden torjunnassa”, asiantuntijat sanoivat.
Uhreilla on asiantuntijoiden mukaan oikeus nopeisiin, riippumattomiin, perusteellisiin ja puolueettomiin tutkimuksiin. Niiden avulla tekijät voidaan tunnistaa ja saattaa vastuuseen.
“Ennen kaikkea kadonneiden etsimistä ja vainajien jäännösten esiin kaivamista on jatkettava”, asiantuntijat toteavat.
(Inter Press Service)
