Meksiko on tunnustanut afromeksikolaiset kansat perustuslaissaan. YK:n asiantuntijoiden mukaan se ei riitä, vaan he vaativat maalta konkreettisia toimia rasismin, syrjinnän ja historiallisten vääryyksien korjaamiseksi.
México City, Meksiko 15.06.2026 (IPS) YK:n asiantuntijoiden mukaan afromeksikolaiset kohtaavat yhä rakenteellista syrjintää. Heillä on rajoitettu pääsy oikeuden ja peruspalvelujen piiriin, eivätkä he näy tilastoissa. He ovat myös haavoittuvassa asemassa ympäristöasioissa ja aliedustettuja päätöksenteossa.
Meksikossa on noin 133 miljoonaa asukasta. Heistä noin 2,6 miljoonaa on afrotaustaisia. He elävät pääasiassa rannikkoalueilla eteläisissä Guerreron ja Oaxacan osavaltioissa sekä itäisessä Veracruzissa.
Afromeksikolaiset yhteisöt ovat pääasiassa Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisiä. Ihmisiä kuljetettiin siirtomaa-aikana muun muassa Guineanlahdelta, Angolasta, Kongosta ja Senegalista.
Meksikossa vierailleet YK:n ihmisoikeusasiantuntijat kehottavat Meksikoa kiireellisiin rakenteellisiin uudistuksiin, jotka korjaisivat järjestelmällisen rasismin ja afromeksikolaisia vastaan tehtyjen historiallisten vääryyksien jatkuvat seuraukset.
”Afromeksikolaisten kansojen oikeuksien tunnustamisen on muututtava konkreettisiksi toimiksi, edustukseksi, historialliseksi muistiksi ja eteenpäin vieväksi muutokseksi”, sanoo Isabelle Mamadou.
Mamadou on afroespanjalainen asiantuntija ja johtaa Meksikossa vieraillutta YK:n työryhmää.
Asiantuntijat ovat huolissaan erityisesti siitä, ettei afromeksikolaisista kerätä riittävästi tietoa. Meksikon valtio ei tiedä, kuinka moni afroperäinen ihminen katoaa, muuttaa tai saa apua oikeusjärjestelmässä. Ilman tietoa tehokasta politiikkaa on vaikea tehdä, ja eriarvoisuus jatkuu.
Ihonväri herättää epäilyn
Asiantuntijoiden mukaan rotuprofilointi on Meksikossa yhä yleistä. Ihonväriä käytetään yhä epäilyn perusteena poliisin tarkastuksissa sekä maahanmuuton valvonnassa, linja-autoasemilla ja lentokentillä.
Mamadoun mukaan afromeksikolaisia on rotuprofiloinnin vuoksi pysäytetty kadulla ja pakotettu laulamaan Meksikon kansallislaulu todistaakseen, etteivät he ole ulkomaalaisia.
Mamadou nostaa esiin myös tapauksen, jossa kaksi haitilaista tyttöä kuoli väkivaltaisesti valtion huostassa Oaxacassa.
Afromeksikolaiset naiset ovat puolestaan joutuneet synnytysväkivallan uhreiksi. Mamadoun mukaan taustalla on rasistinen stereotypia, jonka mukaan mustat naiset kestävät kipua paremmin.
Afromeksikolaisia lapsia on pakotettu leikkaamaan hiuksensa, jotta he pääsisivät kouluun.
Tunnustuksesta tekoihin
Asiantuntijoiden mukaan Meksiko tarvitsee rakenteellisia uudistuksia. Niihin kuuluvat lakimuutokset, afromeksikolaisten asemaa parantavat erityistoimet, koulujen opetussisältöjen uudistaminen sekä sellaisen viranomaisen tai toimielimen perustaminen, joka keskittyy afromeksikolaisten oikeuksien edistämiseen. Lisäksi viranomaisten on kehitettävä toimintatapojaan niin, että ne vastaavat paremmin afromeksikolaisten yhteisöjen tarpeita.
Asiantuntijoiden mukaan afromeksikolaisia ei pidä käsitellä samoissa kehyksissä, jotka on suunniteltu alkuperäiskansoille. Heidän mukaansa politiikan on oltava eriytettyä ja antirasistista.
”Afromeksikolaiset yhteisöt tarvitsevat kestävää poliittista tahtoa, rakenteellisia uudistuksia ja merkityksellistä osallistumista, jotta niiden oikeudet taataan ja historiallinen velka maksetaan”, asiantuntijat painottavat.
(Inter Press Service)
