Jos olosuhteet Venezuelassa paranevat, yhä useampi maasta paennut pohtii paluuta. Valtaosa aikoo kuitenkin jäädä uusiin asuinmaihinsa, joissa he rakentavat uutta elämää.
Geneve, Sveitsi (IPS) Yli kolmannes Venezuelasta muihin Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maihin muuttaneista harkitsee paluuta kotimaahansa, jos maan sosioekonomiset ja poliittiset olosuhteet kohenevat. Yhdeksän prosenttia voisi tehdä sen jo vuoden sisällä, toteaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tuore kysely.
Alkuvuodesta 2026 toteutettuun kyselyyn osallistui 1 288 venezuelalaista Brasiliassa, Chilessä, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Guatemalassa ja Perussa.
Vahvin yksittäinen syy paluuhalukkuuteen on perheen jälleenyhdistäminen. Päätökseen vaikuttavat kuitenkin ratkaisevasti kotimaan olosuhteet.
Paluuaikeet riippuvat muun muassa Venezuelan työmarkkinoiden elpymisestä, turvallisuustilanteesta sekä terveydenhuollon, koulutuksen, sähkön ja juomaveden kaltaisten peruspalvelujen saatavuudesta.
Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista ei tällä hetkellä suunnittele paluuta.
“Miljoonat venezuelalaiset rakentavat elämäänsä uudelleen ja osallistuvat vastaanottavien yhteisöjen hyvinvointiin”, UNHCR:n tiedottaja Matthew Saltmarsh sanoo.
Myös vastaanottajamaiden olosuhteet vaikuttavat valintoihin. Osa vastaajista kertoi parempien työ- ja turvallisuusolojen kannustavan jäämään, kun taas toiset mainitsivat paikalliset sosioekonomiset vaikeudet syyksi harkita paluuta.
Syvä kriisi varjostaa Venezuelan tulevaisuutta
Venezuela on kärsinyt yli vuosikymmenen ajan vakavasta humanitaarisesta kriisistä. Terveydenhuolto, koulutus, sähkö- ja vesihuolto ovat osin romahtaneet.
Noin 70 prosenttia maan 29 miljoonasta asukkaasta elää köyhyydessä, ja osa väestöstä kärsii ruokaturvattomuudesta. Maa koki hyperinflaation vuosina 2017–2020, ja inflaatio on yhä maailman korkeimpia, noin 500 prosenttia vuodessa.
Suurin osa työstä on epävirallista, eivätkä ansiot riitä kattamaan elinkustannuksia.
Epävarmuutta lisää myös tiedon puute: lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista piti paluuolosuhteita koskevan luotettavan tiedon puutetta merkittävänä esteenä paluulle. Myös huoli oikeudellisesta asemasta vastaanottajamaissa vaikeuttaa päätöksentekoa.
Miljoonien liike ja poliittiset jännitteet
Yli kahdeksan miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt kotimaastaan viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla heistä asuu lähes seitsemän miljoonaa, joista yli viidelle miljoonalle on myönnetty oleskelulupa.
Eniten venezuelalaisia asuu Kolumbiassa, Perussa ja Brasiliassa.
Järjestöjen arvioiden mukaan noin neljä miljoonaa Latinalaisessa Amerikassa asuvasta venezuelalaisesta tarvitsee humanitaarista apua.
Useissa maissa siirtolaiskysymys on noussut myös poliittiseksi kiistaksi. Esimerkiksi Chilessä ja Perussa on vaalikampanjoiden yhteydessä esitetty venezuelalaisten massapalautuksia.
Samaan aikaan Venezuelan poliittinen tilanne on muuttunut nopeasti. Presidentti Nicolás Maduron kaappaamisen jälkeen oppositiojohtaja María Corina Machado on nostanut siirtolaisten paluun keskeiseksi poliittiseksi teemaksi.
UNHCR korostaa, että paluun tulee olla vapaaehtoista, turvallista ja ihmisarvoista.
“Jatkamme sekä tukeamme vastaanottajamaissa että tuemme rahoitustilanteemme sallimissa rajoissa vapaaehtoisten paluuta Venezuelaan”, Saltmarsh sanoi.
Aiemmat seurannat osoittavat, että suurin osa palanneista – noin 80 prosenttia – aikoo jäädä Venezuelaan pysyvästi.
(Inter Press Service)
