PORTUGALI: Schengen-alueen ulkoraja on helppo ylittää

Lissabon, 13.01.03 (IPS) – Portugalin rajavartiosto varoitti tammikuun alussa, että Euroopan lounaisen laidan raja-alue on seulana. Laittomia siirtolaisia tulvii sen kautta Portugaliin ja muualle Schengen-alueelle.

Loppiaisena Portugalin rajapoliisi (SEF) vaati vuorokauden lakolla parempia työoloja, lisätyövoiman palkkaamista ja ajanmukaisia varusteita toiminnan tehostamiseksi.

Portugalin rannikko on yksi pääväylistä Euroopan unioniin ja Schengenin alueelle. Laillisesti Schengen-alueelle tulleet voivat liikkua vapaasti sopimusmaissa, joihin kuuluvat kaikki EU-maat Iso-Britanniaa ja Irlantia lukuunottamatta sekä Norja ja Islanti.

Portugalin velvollisuutena on muiden sopimusalueen ulkorajoilla sijaitsevien valtioiden tavoin rajalinjan tiukka valvonta. Tarkoituksena on erityisesti hillitä laitonta maahanmuuttoa.

"Velvollisuuksista on vaikea pitää kiinni, kun viittä tarkastajaa kohden on yksi vanhanaikainen tietokone. Yksi autoistammekin hajosi vanhuuttaan. Mittarissa oli yli 300 000 kilometriä, eikä rakkine enää kestänyt takaa-ajossa", SEF:n ammattiliiton johtaja Gonçalo Rodrígues kertoo.

Liiton mukaan rajan tehokkaaseen valvontaan tarvittaisiin kaksi tuhatta tarkastajaa. Nyt heitä on 683.

"Vuosituhannen vaihteeseen saakka Portugalissa asui noin 150 000 siirtolaista. Lähes kaikki olivat portugalinkielisistä maista", Rodrígues sanoo.

"Nyt määrä on noin 600 000. Monet ovat laittomia työläisiä, jotka ovat joutuneet Itä-Euroopan mafioiden ihmiskaupan uhriksi." Rodrígues korostaa, että muuttuneessa tilanteessa rajavartijoiden määrä ei mitenkään riitä tehokkaaseen valvontaan.

Rajavartioston tilasto lokakuulta 2002 kertoo, että Portugalissa asui 436 200 ulkomaalaista. Asiantuntijoiden mukaan tilastosta puuttuu noin 200 000 siirtolaista, jotka asuvat ja työskentelevät maassa laittomasti.

Rodríguesin mielestä yksi syy laittomien siirtolaisten kasvaneeseen määrään maassa on kehno vartiointi rajoilla.

Vuoteen 2000 asti Portugalissa oleskelevat ulkomaalaiset olivat lähes poikkeuksetta kotoisin entisistä siirtomaista, kuten Brasiliasta sekä Afrikan ja Kaakkois-Aasian portugalinkielisiltä alueilta. Nyt väkeä tulee etupäässä Itä-Euroopan entisistä sosialistimaista.

Koska Portugalin infrastruktuuria yritetään nostaa EU:n keskitasolle, maalle on myönnetty runsaasti unionin rahoitustukea rakennusprojekteihin. Rakennustyömaita on ilmestynyt kuin sieniä sateella. Niiden houkuttelemana maahan on alkanut virrata ilmestynyt rakennustyöläisiä Ukrainasta, Venäjältä, Moldovasta, Romaniasta ja Bulgariasta.

Samaan aikaan Brasilian talousvaikeudet kasvattivat muuttajien määrää. Vuonna 1999 Portugaliin pyrki 13 700 brasilialaista, mutta nyt heitä on 54 400 ja laittomasti maahan livahtaneet päälle.

Myös laillisesti Schengen-alueen muihin maihin pyrkivät siirtolaiset käyttävät Portugalia rajanylityspaikkana, sillä siellä on suhteellisen helppo saada oleskelulupa.

Asiantuntijat arvioivat, että laittomat siirtolaiset mukaan lukien 6,3 prosenttia Portugalin kymmenmiljoonaisesta väestöstä on maahanmuuttajia.

Rajavartijoiden lakon tuloksena, ja kenties myös välttääkseen ongelmat muiden Schengen-sopimusmaiden kanssa, Portugalin hallitus päätti perustaa 184 uutta rajapoliisin virkaa. SEF:n ammattiliitto pitää toimenpidettä täysin riittämättömänä.

Esimerkiksi Algarven turistialueen pääkaupungin Faron kansainvälisellä lentokentällä on vain kaksi rajavartioston poliisia. Päivittäinen matkustajavirta on noin 2 500 henkeä, Rodrígues huomauttaa.

Lentoyhtiöt ovat uhanneet haastaa Portugalin valtion oikeuteen rajavartioston henkilöstöpulan aiheuttamien myöhästelyiden takia.

"Syyskuun 2001 iskujen jälkeen kaikki maat Portugalia lukuun ottamatta voimistivat terrorismin vastaista toimintaansa. Me takavarikoimme päivittäin keskimäärin kymmenen väärennettyä passia", Rodrígues jatkaa.

Rajavartiosto aikoo järjestää vielä toisenkin lakon tammikuussa. "Schengen-alueen rajavartiointia tai kansallista turvallisuutta eivät heikennä lakot vaan päättäjien riittämättömät toimenpiteet", ammattiliitto vakuuttaa.

(Inter Press Service)

Mario de Queiroz