San Jose, 21.01.02 (IPS) – Tuhansittain nuoria Keski- Amerikan maista kuuluu nykyisin kansainvälisiin rikollisjengeihin, joiden emojärjestöt toimivat Yhdysvaltain Kaliforniassa. Ilmiön taustalta löytyvät Keski-Amerikan köyhyys ja globalisaatio.
"Keski-Amerikan nuorisojengit ovat osa ylikansallista organisaatiota", sanoo ilmiötä tutkinut nicaragualainen professori José Luis Rocha. Jengeihin kuuluu jopa satojatuhansia 15-35- vuotiaita.
Yksityisessä Keski-Amerikan yliopistossa (UCA) työskentelevä Rocha on ryhmineen tutkinut nuorisojengejä, joista käytetään nimeä "mara". Nimen arvellaan juontuvan 1970-luvulla tehdystä elokuvasta Marabunta, joka kertoo Brasiliassa vaeltavasta tuhoisasta muurahaislaumasta.
Keski-Amerikan suurimmat ja aktiivisimmat marat toimivat Salvadorissa ja Guatemalassa, seuraavina tulevat Honduras ja Nicaragua.
Rochan mukaan marat ovat hyvin järjestäytyneitä ja raskaasti aseistautuneita. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka jengiläiset hyökkäävät muiden kimppuun, he ovat itsekin uhreja.
Ilmiö on tuontitavaraa Los Angelesista Yhdysvaltain Kaliforniasta. Mara 18 ja Mara 13 -nimiset jengit ovat saaneet numeronsa Los Angelesin katujen mukaan. Niille ovat tyypillisiä väkivaltainen rikollisuus ja jäsenyyteen liittyvät "initiaatioriitit".
"Useimmat jengiläiset eli marerot ovat 18-25-vuotiaita. Jotkut ovat kuitenkin melkein lapsia ja toiset vanhempia", kertoo Rocha, jonka ryhmän 444-sivuinen selvitys on ensimmäinen lajissaan.
Tutkijat ovat haastatelleet jengiläisiä sekä näiden perheenjäseniä ja naapureita. Tutkimus alkaa kertomuksella Mara 18:n johtajan murhasta. Se tapahtui vuonna 2000 muutama päivä ennen joulua Hondurasin pohjoisosassa sijaitsevassa La Limassa. Asialla oli vihollisjengi Mara 13.
Kaksi päivää hautajaisten jälkeen Mara 13:n jäsenet kaivoivat murhatun ruumiin ylös, valelivat sen bensiinillä ja polttivat.
Tutkijoiden tulkinnan mukaan Mara 13:n tarkoituksena oli tehdä loppu vihollisjengistä sekä fyysisesti että symbolisesti.
Rochan mukaan jengit ovat juurtuneet Keski-Amerikkaan muuttoliikkeen seurauksena. Kuriireina ovat toimineet köyhät Keski-Amerikan nuoret, jotka ovat palanneet Yhdysvalloista vapaaehtoisesti tai karkotettuina.
Heidän mukanaan ovat tullet Los Angelesin jengitavat: tatuoinnit, rap-musiikki, tietty pukeutumistyyli sekä oma sanasto ja puhetapa.
"Tämä on selvästi eräs globalisaatioprosessin ilmenemismuoto", Rocha sanoo. Hänen mielestään jengiläiset eivät ole tavallisia rikollisia. Heitä ajaa pahantekoon halu "olla jotakin" ja saada huomiota yhteiskunnassa, joka on sulkenut heidät ulkopuolelle.
Rocha muistuttaa YK:n selvityksistä, joiden mukaan sosiaaliset erot ovat Keski-Amerikan maissa maailman huippuluokkaa. Alueen 36 miljoonasta asukkaasta vähintään puolet elää köyhyydessä.
Kansalaisjärjestöjen mukaan yhteiskunnan jyrkkä vihamielisyys jengejä kohtaan on vain voimistanut niiden väkivaltaisuutta. Nuorten ongelmia ei juuri ole pohdittu, saati etsitty niihin ratkaisuja.
Lasten oikeuksia puolustava Casa Alianza -järjestö on varoitellut "yhteiskunnallisesta puhdistuksesta", jollaista poliisit ovat harjoittaneet Keski-Amerikan maiden suurkaupungeissa. Kohteena ovat useimmiten katulapset ja jenginuoret.
Yksistään Hondurasissa on kirjattu vuosilta 1998-2000 vähintään tuhat alaikäisten teloitusta, joiden takana on jonkinlainen kuolemanpartio.
"Jos yhteiskunta leimaa ja tappaa nuoria, totta kai he vastaavat väkivallalla", Casa Alianzan johtaja Bruce Harris sanoo.
Hänen mukaansa Keski-Amerikan jenginuoret ovat usein jättäneet koulunsa kesken, eikä heille ei ole löytynyt työtä tai urheilu-uraa.
"Monelle heistä on helpompaa oppia tappamaan kuin lukemaan", Harris kiteyttää.
"Marerot on demonisoitu Keski-Amerikassa. Kun jengiläisiin tutustuu, he ovat tavallisia nuoria unelmineen, murheineen ja kunnianhimoineen", UCA:n tutkija Juan José Soza selittää.
Nicaraguan jengejä tutkinut Soza kertoo, että pelkästään pääkaupungissa Managuassa on arviolta 400 järjestäytynyttä ryhmää. Monet ovat Mara 13:n ja Mara 18:n alaosastoja, jotka ovat katkerassa sodassa keskenään.
Eräät asiantuntijat katsovat, että jengien väkivaltaisuus on perintöä Keski-Amerikkaa 1970- ja 1980-luvulla riivanneista aseellisista selkkauksista. Tuolta ajalta ovat peräisin myös runsaat määrät käsiaseita, joita on yhä tarjolla mustassa pörssissä.
IPS:n haastattelemat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Keski-Amerikan hallitusten pitäisi kiireen kaupalla terävöittää nuorisopolitiikkaansa. Jengiläiset tulisi palauttaa yhteiskuntaan, sillä heitä vastaan tähdätty väkivalta lietsoo vain lisää väkivaltaa, he sanovat.
(Inter Press Service)
