Washington,, 1.10.96 (IPS) – Vaikka maailman yhteenlasketut asevarustelumenot ovat jatkaneet alenemistaan, käyttää puolet maailman valtioista yhä aseisiin enemmän rahaa kuin terveydenhuoltoon, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Maailman puolutus- ja sosiaalimenoja vertaileva vuosiraportti World Military and Social Expenditures (WMSE) 1996 kertoo, että vuonna 1994 maailman valtiot käyttivät varusteluun yli 700 miljardia dollaria (3,2 biljoonaa markkaa), josta Yhdysvaltain osuus oli lähes puolet. USA sijoitti puolustukseen liki 300 miljardia dollaria eli kuusi kertaa sen, mitä Iran, Irak, Libya, Pohjois-Korea, Kiina ja Venäjä yhteensä.
Nato-maiden yhteenlasketut sotilasmenot olivat miltei kymmenkertaiset verrattuna niiden kylmän sodan aikaiseen vihollisryhmittymään eli Varsovan liiton entisiin jäsenmaihin. Silti Yhdysvallat liittolaisineen kuuluu maihin, jotka käyttivät aseisiin vähemmän rahaa kuin terveydenhuoltoon.
Valtiot, joissa asemenot ohittivat terveysmenot olivat järjestään kehitysmaita, poikkeuksena Venäjä. Tämän ryhmän maista 15 kunnostautui kyseenalaisesti siinä, että niiden puolustusmenot ylittivät jopa yhteenlasketut terveys- ja koulutusmenot.
Ruth Sivard on johtanut WMSE-raportin toimitustyötä 22 vuotta. Hän kertoo, että sitten asevarustelun huippuvuoden 1987 maailman sotilasmenot ovat laskeneet 18 prosenttia dollarin nykykurssilla laskettuna. Ensi kerran vuosikymmeniin asemenojen osuus koko maailman bruttokansantuotteesta on laskenut alle kolmen prosentin.
Raportin mukaan puolustusmenot ovat kutistuneet eritoten Itä- Euroopassa ja entisissä neuvostotasavalloissa, kun taas varustelubudjetit kasvavat kiivaasti Itä-Aasian maissa. (Inter Press Service)
