San Salvador,, 12.06.95 (IPS) – Keskiamerikkalaisen Salvadorin hallitus sopi äskettäin yhteistyöstä puolueen kanssa, jota ei ole vielä olemassakaan. Erikoisen liiton tarkoituksena on välttää maan luisuminen "hallitsemattomaan" tilaan, joka uhkaa monia muitakin Latinalaisen Amerikan maita.
Salvadorin presidentti Armando Calderon Sol solmi liiton Demokraattisen puolueen kanssa, jota ei ole toistaiseksi edes laillistettu. Puolueen ovat perustaneet vasemmistovoimat, jotka kävivät vuosia sissisotaa hallitusta vastaan Farabundo Martin vapautusliikkeen nimissä.
"Hallitsemattomuus" uhkaa Latinalaisen Amerikan maita siksi, että niiden poliittinen järjestelmä ei ole pysynyt perässä, kun talouspolitiikka on reivattu markkinaystävällisen uusliberalismin kurssille. Talouden "tervehdyttäminen" on monin paikoin ollut todellista sokkihoitoa. Se on merkinnyt kansalaisille ankaraa vyönkiristystä, jota poliitikkojen on tukalaa selittää äänestäjille.
Hallitsemisen vaikeus on käynyt erityisen selväksi Salvadorin naapurimaissa Guatemalassa ja Nicaraguassa.
Nicaraguan presidentti Violeta Chamorro on ollut ahtaalla helmikuusta lähtien. Maan parlamentti hyväksyi silloin perustuslain muutokset, jotka vähensivät jyrkästi presidentin valtaa ja ajoivat maan hallinnon kriisiin.
Guatemalassa epävarmuus on ollut osa politiikan arkipäivää jo toista vuotta. Presidentti Ramiro de Leon Carpion hallitus on joutunut hankalaan asemaan, kun maan yrittäjäpiirit vastustavat sen verouudistusta. Huhuja vallankaappauksesta on jatkuvasti liikkeellä.
Costa Rican presidentti Jose Maria Figueres on puolestaan joutunut liittoutumaan oppositiossa olevien kristillissosialistien kanssa saadakseen läpi vyönkiristysohjelmansa. Se vaatii uhrauksia sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta.
Hondurasin presidentti Carlos Alberto Reina pyrkii ulos "hallitsemattomuuden" umpikujasta perustamansa Kansallisen koordinaation foorumin avulla. Myös se on yritys laajentaa hallituksen tukena olevaa poliittista pohjaa.
Etelä-Amerikan puolella poliittinen epävakaus varjostaa oloja Venezuelassa, Ecuadorissa, Boliviassa ja Paraguayssa.
Ongelma ei ole niin ajankohtainen Perussa, Kolumbiassa, Argentiinassa ja Brasiliassa, joissa on äskettäin pidetty vaalit ja muodostettu uusi hallitus. Ainoa todellinen rauhan saareke on kuitenkin Chile, jonka poliittiset olot ovat poikkeuksellisen vakaat muuhun Latinalaiseen Amerikkaan verrattuna.
"Latinalaisen Amerikan sairauden syynä on se, että useimpien maiden politiikan ja talouspolitiikan välillä ei vallitse harmoniaa", selittää guatemalalainen politiikan tutkija Gabriel Aguillera.
Uusliberalistinen talouspolitiikka on edennyt paljon nopeammin kuin poliittiset uudistukset ja se on aiheuttanut olojen epävakauden. Politiikan korttipakka on mennyt sekaisin, kun vanhat puolue-eliitit ja johtotähtensä kadottanut vasemmisto eivät ole vielä löytäneet järkeviä yhteiselon muotoja.
Politiikan ja talouspolitiikan yhteismitattomuus on lisäksi paljastanut suuria halkeamia monien maiden institutionaalisissa rakenteissa. Poliitikot yrittävät epätoivoisesti pysyä pinnalla turvautumalla erilaisiin "hallittavuutta" lisääviin liittoutumiin ja sopimuksiin.
"On epätodennäköistä, että nämä hetkelliset liitot voisivat turvata tekijöilleen kestävää poliittista tukialustaa", arvioi salvadorilainen tutkija Francisco Diaz. (Inter Press Service)
