Washington, 05.02.97 (IPS) – Yhdysvaltalainen virvoitusjuomajätti PepsiCo on ilmoittanut, että se lopettaa kaikki liikesuhteensa Burmaan. Ratkaisua pidetään merkittävänä läpimurtona burmalaisten ihmisoikeuksia puolustavissa järjestöissä. Seuraavaksi ne kohdistavat huomionsa Burmassa toimiviin öljy-yhtiöihin.
"Tämä on suuri voitto Vapaa Burma -liikkeelle. Se tekee harvoista Burmaan jäävistä amerikkalaisyrityksistä entistä yksinäisempiä ja parantaa hallituksen edellytyksiä julistaa Burma investointikieltoon", Simon Billeness bostonilaisesta Franklin Research and Development Corporationista sanoo.
PepsiCo-yhtymän varapuheenjohtaja Edward Lahey ilmoitti päätöksestä lähteä Burmasta kirjeellä newyorkilaiselle katolilaisten pappien yhteisölle. Laheyn mukaan Pepsi vetäytyy Burmasta Yhdysvaltain nykyisen ulkopolitiikan hengessä. Toiminnan on määrä loppua toukokuun viimeiseen päivään mennessä.
Yhdysvalloissa on viime vuodet ollut käynnissä paljolti opiskelijoiden vetämä disinvestment-kampanja, jossa yrityksiä kehotetaan poistumaan Burmasta. Se on ollut sangen tuloksekas, sillä Burmasta ovat puolen vuoden sisällä lähteneet London Fog, Motorola, Apple Computer, Hewlett-Packard, Walt Disney, J. Crew ja Wente Vineyards. Burman ovat hylänneet myös Levi Strauss, Eddie Bauer ja Liz Claiborne.
Yhdysvaltalaista kampanjaa toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Burman maanpakolaishallituksen ja yhä maassa elävän oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin kanssa. Tavoitteena on eristää Burman sotilashallitus.
Sotilasjunttaa vaaditaan luovuttamaan valta Suu Kyin johtamalle kansalliselle demokratialiitolle (NLD), jonka voitto vuoden 1990 vaaleissa mitätöitiin.
Nobelin rauhanpalkinnon saaja Suu Kyi vietti vaalien jälkeen viisi vuotta kotiarestissa ja kärsii yhä toimintarajoituksista. Hän on antanut tukensa investointien vastaiselle kampanjalle. Hän kehotti äskettäin Yhdysvaltain suosituimman viikkolehden Paraden lukijoita vetämään tukensa yrityksiltä, jotka tukevat epäoikeudenmukaisuutta Burmassa.
Burman disinvestment-kampanjan esikuva Yhdysvalloissa on vastaava toiminta, jolla taisteltiin Etelä-Afrikan apartheid- järjestelmää vastaan 1980-luvun puolivälissä. Burma-kampanja odottaa nyt presidentti Bill Clintonin hallituksen seuraavaa askelta.
Viime heinäkuussa Yhdysvaltain kongressi hyväksyi lain, jonka nojalla Clintonilla on oikeus kieltää uudet investoinnit Burmaan, jos hän katsoo, että maan sotilasjohto on vahingoittanut Suu Kyitä tai ryhtynyt laajasti tukahduttamaan oppositiota.
Clinton ei ole toistaiseksi turvautunut lakiin huolimatta siitä, että Suu Kyin liikkumista rajoitetaan ja NLD:n aktivisteja vainotaan aika ajoin.
Yhdysvaltain ulkoministeri arvioi kuitenkin joulukuussa, että investointikiellon ehdot ovat täyttyneet, ja lopullista päätöstä odotetaan Valkoisesta talosta.
Ulkomaankauppaministeriö ja muut kaupan viranomaiset vastustavat investointikieltoa sillä perusteella, että yhden valtion pakotteet eivät toimisi tehokkaasti ja Burmasta tulisi tuhoisa ennakkotapaus, kertovat sisäpiirin lähteet.
Kielto ei viehätä myöskään sellaisia raskaan sarjan yrityksiä kuin Unocal, Texaco, Atlantic-Richfield ja Caterpillar, joilla kaikilla on yhä toimintaa Burmassa.
Vapaa Burma -liikkeen aktivistit epäilevät, että Clinton ei aio edetä kiellon kanssa, ellei kongressi lisää painostusta tai Burmassa tapahdu jotakin ikävää.
Investointikiellon kannattajat uskovat kuitenkin saavansa lisäpontta vaatimuksilleen, kun Yhdysvaltain vuosiraportti maailman huumetilanteesta julkistetaan 1. maaliskuuta. Sen odotetaan kertovan, että Burman oopiumintuotanto kaksinkertaistui viime vuonna.
Vapaa Burma -liike aikoo nyt keskittyä maassa yhä toimiviin yhdysvaltalaisiin yrityksiin, jotka askaroivat öljy-, kaasu- ja maansiirtokonealalla. Pääkohde on kalifornialainen öljy-yhtiö Unocal. Sillä on 28 prosentin osakkuus kaasuputkihankkeessa, jolla aiotaan pumpata kaasua Burman rannikolta Thaimaahan. Muut osakkaat ovat ranskalainen Total ja Burman valtion öljy- ja kaasuyhtiö.
Texaco on mukana toisessa vireillä olevassa burmalaisessa maakaasuhankkeessa yhdessä japanilaisten ja brittiläisten yhtiöiden kanssa.
Illinoisilainen työkonejätti Caterpillar Co. on kertonut myyneensä Burman sotilasjuntalle viime vuonna 30 miljoonan dollarin (140 miljoonaa markkaa) edestä sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvaa kalustoa.
Pepsin lähtö Burmasta kannustaa aktivistien mukaan myös loppuja massa toimivia päivittäistavaran tuottajia poistumaan. Proctor and Gamble sekä kanadalainen Chivas-Regal ovat esimerkiksi käyttäneet samaa burmalaista jakeluyhtiötä kuin Pepsi, Billiness kertoo. (Inter Press Service)
