Manila, 06.05.98 (IPS) – Elohopea on noussut Filippiinien poliittisessa lämpömittarissa lähelle kesähelteisen ulkoilman lukemia toukokuun 11. päivän vaalien lähestyessä. Vaaleissa täytetään kaikki avainpaikat presidentinvirasta parlamenttiin ja kyläpäälliköihin, mutta vaalitaistelu on silti muistuttanut enemmän karnevaalia kuin poliittista tiimellystä.
Näkyvintä vaalikampanjaa ovat käyneet Filippiinien kymmenen presidenttiehdokasta, joiden kilvassa ei ole kaihdettu likaisiakaan keinoja. Mitä lähemmäs vaalit tulevat, sitä myrkyllisempiä loukkauksia he sinkoavat toisilleen. Kansaa ehdokkaat kosiskelevat halailemalla julkisesti vauvoja, antamalla nimensä vastasyntyneille tai tanssimalla ja laulamalla vaalitilaisuuksissaan.
Filippiinien vaalit kiertyvät yhä enemmän henkilöiden ja julkkisten ympärille. Kolme kuukautta jatkuneen meluisan vaalitaistelun tuoksinassa on keskusteltu hyvin vähän politiikasta tai maan taloudesta.
Aasian talouskriisi on kuitenkin hätyytellyt myös Filippiinejä, vaikkakaan ei niin pahasti kuin esimerkiksi Indonesiaa tai Thaimaata. Aasian kehityspankin ennusteen mukaan Filippiinien talouskasvu putoaa tänä vuonna 2,4 prosenttiin viimevuotisesta 5,1 prosentista.
Viralliset tilastot kertovat, että tämän vuoden ensineljänneksellä on irtisanottu 43 000 työntekijää. Joitakin tehtaita on suljettu kokonaan, ja toiset ovat vähentäneet väkeään.
Tuloerot ovat 70 miljoonan asukkaan Filippiineillä jyrkät. Vaikka maan talous on vuodesta 1993 lähtien kasvanut vakaasti, silti 58 prosenttia asukkaista määritteli viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan itsensä köyhäksi.
Yhteiskunnan vakavista ongelmista huolimatta vaalit ovat käyneet yhä viihteellisemmiksi. Poliittinen tarkkailija Amando Doronila puhuu uudesta vitsauksesta, joka ilmenee siten, että yhä enemmän "näyttelijöitä, viihdetaiteilijoita ja koripalloilijoita on ehdolla toukokuun vaaleissa."
Vahvin ehdokas presidentinvirkaan on nykyinen varapresidentti Joseph Estrada, hänkin entinen tunnettu näyttelijä. Arvostelijoiden mielestä Estrada ei ole pätevä maan korkeimpaan virkaan, mutta mielipidemittaukset lupaavat hänelle 30 prosentin kannatusta.
Alue- ja paikallistason vaaleissa on ehdolla joukoittain näyttelijöitä, ja tunnettu ammattilaiskoripalloilija Robert Jaworski pyrkii senaattiin.
Doronila panee julkkisehdokkaiden menestyksen tiedonvälityksen, eritoten television syyksi. "Heillä ei ole tarjota mitään poliittista sanomaa, ohjelmaa tai linjaa, jollainen kuitenkin on välttämätön toimivalle hallitukselle", Doronila kirjoitti Philippine Daily Inquirer -lehdessä.
"He tanssivat ja laulavat ja tarjoavat poliittisen ohjelman sijasta epämääräisiä lupauksia paremmasta elämästä. Pako todellisuudesta on syrjäyttänyt politiikan näissä vaaleissa", hän jatkaa.
Erottuakseen ehdokkaiden kirjavasta joukosta perinteisetkin poliitikot ovat ryhtyneet jakelemaan epärealistisia vaalilupauksia. Kaikkialle liimatut vaalijulisteet lupaavat "Ruokaa joka pöytään" tai ilmoittavat filmitähtimäisesti: "Minä rakastan teitä kaikkia".
Filippiinien katolisen kirkon johtajat ovat varoitelleet vaalien muuttumisesta sirkukseksi. Manilan arkkipiispa kardinaali Jaime Sin varoitti vastikään saarnassaan, että vaalit uhkaa voittaa "epäpätevä" henkilö, minkä tulkittiin tarkoittavan Estradaa.
Sin opasti, että filippiiniläisten ei pitäisi äänestää todennäköisintä voittajaa, koska "todennäköisin voittaja saattaa olla maalle todennäköisin katastrofi."
Estrada vastasi, että hän aikoo osoittaa kardinaalin olevan väärässä.
Filippiinien nykyisen presidentin Fidel Ramosin suosikkiehdokas on parlamentin alahuoneen puhemies Jose de Venecia, mutta gallupit lupaavat hänelle vain 12 prosenttia äänistä.
Muiden presidenttiehdokkaiden joukkoon mahtuvat muun muassa entinen poliisipäällikkö ja pormestari sekä kovapuheinen senaattori, joka toimi puolustusministerinä diktaattori Ferdinand Marcosin valtakaudella. Marcosin leski Imelda vetäytyi kisasta aivan loppumetreillä.
Estradan pahimmat kilpailijat ovat liikemies Eimilio Osmena ja Manilan entinen pormestari Alfredo Lim, joille kummallekin povataan 13 prosentin kannatusta. Limiä tukee entinen presidentti Corazon Aquino ja yleisen arvion mukaan myös katolinen kirkko.
Estradan etumatka on toistaiseksi kestänyt huolimatta arvostelusta, joka syyttää häntä epäpätevyydestä, taloudellisen näkemyksen puutteesta ja suhteista alamaailmaan.
Estrada on kuitenkin toiminut kaupunginjohtajana 17 vuotta, senaattorina kuusi vuotta ja varapresidenttinä vuodesta 1992. Hänen kannattajakuntansa vaihtelee vasemmistoälyköistä suurliikemiehiin.
Presidenttiehdokkaiden runsaus aiheuttanee sen, että kukaan ei saa enemmistöä yli 30 miljoonan äänioikeutetun äänistä. Ramoskin tuli valituksi 1992 vain vähän päälle 20 prosentin kannatuksella.
Äänestäjille vaalit ovat monimutkainen toimitus, sillä heidän pitää kirjoittaa pitkään vaalilippuun noin 20 nimeä. Koska ääntenlasku hoidetaan paikallistasolla käsipelillä, tuloksia joudutaan odottamaan viikkokausia.
Vaalipäivän lähestyessä huoli vilpin mahdollisuudesta on kasvanut. Riskiä lisää vaalien moninaisuus: presidentin ja varapresidentin ohella valitaan 12 senaattoria, 246 edustajainhuoneen jäsentä, 78 maakuntien kuvernööriä, 1 608 kaupunginjohtajaa ja tuhansia kyläpäälliköitä. (Inter Press Service)
