Moskova, 03.06.98 (IPS) – Arvostelijat epäilevät, että Ukraina jatkaa jääräpäisesti sähköntuotantoa Tshernobylin ydinvoimalassa kiristääkseen länsimailta lisää tukea sen päivän varalle, kun onneton voimala lopulta joudutaan sulkemaan.
Tshernobylin voimalassa käytiin vastikään kiivas valtataistelu, joka huipentui laitoksen johtajan Sergei Parashinin erottamiseen. Potkut järjesti Ukrainan ydinvoimayhtiön Energoatomin johtaja Nur Nigmatullin.
Parashinilla oli takanaan Slavutshinin kaupunkiin majoitetun ydinvoimalan henkilökunnan tuki, sillä hän oli sanonut voimalan sulkemisen vievän työpaikan kaikilta 7 500 työntekijälle ja jättävän Ukrainan ilman sähköä.
Parashinin erottaminen rohkaisi niitä, jotka vaativat voimalan sulkemista, mutta ilo jäi lyhyeksi. Muutamaa päivää myöhemmin Nigmatullin määräsi Tshernobylin ainoan toimivan reaktorin eli numero kolmosen käynnistettäväksi jälleen. Väliaikaiseksi johtajaksi nostettiin laitoksen pääinsinööri Vitali Tolstoganov.
Tshernobylin kolmosreaktori oli ajettu alas viime vuonna jäähdytysjärjestelmän putkissa ilmenneiden halkeamien korjaamiseksi.
Ukraina on ilmoittanut tarvitsevansa kaikkiaan 1,2 miljardia dollaria (noin 6,5 miljardia markkaa) kehittääkseen Tshernobylille vaihtoehtoisia energianlähteitä ja pehmentääkseen sulkemisen työntekijöille aiheuttamia vaikeuksia.
"Ilman rahoja emme sulje Tshernobyliä", Ukrainan turvallisuuspäällikkö Volodimir Gorbulin julisti Kiovassa toukokuussa pidetyssä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) kokouksessa.
Pankki myönsi Ukrainalle kuitenkin vain 120 miljoonaa dollaria (650 miljoonaa markkaa) vuoden 1986 onnettomuusreaktoria ympäröivän betonikuoren halkeamien paikkaamiseen. Teollisuusmaiden G7-ryhmä lupasi myöhemmin 300 miljoonaa dollaria (1,6 miljardia markkaa) lisää samaan tarkoitukseen. Ukrainan oma osuus on 50 miljoonaa dollaria (270 miljoonaa markkaa).
Sarkofagiksi kutsuttu reaktorin kuori on rakennettu 400 000 kuutiometristä betonia ja 7 000 tonnista terästä, mutta se on jo alkanut murtua. Asiantuntijoiden mukaan sen romahtaminen vapauttaisi ilmaan tonneittain radioaktiivista tomua.
Tshernobylin neljännessä reaktorissa oli onnettomuushetkellä 200 tonnia ydinpolttoainetta, josta kymmenen tonnia pääsi ilmaan. Loppu on yhä haudattuna betonikuoreen.
Venäläinen ydinasiantuntija Alexandr Borovoi arvioi, ettei reaktorissa ole räjähdysvaaraa, mutta säteilyvuodon mahdollisuus kasvaa koko ajan.
Venäjän ydinenergiaministeriö on syyttänyt Ukrainaa "ydinkiristyksestä" väittäen, että Tshernobyl ei ole sen huonokuntoisempi kuin monet muutkaan Itsenäisten valtioiden yhteisön maissa toimivat voimalat.
Maailman ydinvoimaloiden liitto arvioi kuitenkin syyskuussa, että Tshernobylin kolmosreaktori on "erittäin huonossa kunnossa" ja vaarallisin sen tutkimista 50 reaktorista. (Inter Press Service)
