Dakar, 25.11.98 (IPS) – Paperiroskat, hedelmien kuoret, vanhat vaatteet ja muut jätteet ovat muuttuneet osaksi jokapäiväistä maisemaa Senegalin pääkaupungissa Dakarissa. Jätekasat ja liian pitkään tyhjennystä odottaneet roskapöntöt reunustavat miltei jokaista katua.
Virallisten laskelmien mukaan kolmen miljoonan asukkaan Dakar tuottaa 400 000 tonnia jätettä vuodessa. Sen poiskorjaaminen on ylivoimainen tehtävä nuorille vapaaehtoisille, jotka koettavat auttaa viranomaisia jätehuollossa.
Nuoret kuuluvat asuinalueille perustettuihin "taloudellisiin eturyhmiin", jotka tunnetaan lyhenteellä GIE. Ne ovat kaupungin viimeisin yritys taistella kasvavaa jäteongelmaa vastaan.
Dakarin kaupunki on vuodesta 1996 lähtien tehnyt kymmenkunnan GIE:n kanssa viideksi vuodeksi sopimuksen jätehuollosta. Kaupunki maksaa GIE:lle 1 000 CFA-frangia (noin 9 markkaa) kerätystä ja Mbeubeusin kaatopaikalle toimitetusta jätetonnista.
Mbeubeus on Dakarin koillislaidalla sijaitseva avoin kaatopaikka, jonne kaikki kaupungin roska viedään käsittelemättömänä. Kierrättäjät pääsevät lajittelemaan tavaraa vasta siellä.
"Jätteestä 35-40 prosenttia palaa kierrätykseen. Niin kauan kuin meillä ei ole asianmukaista kierrätysjärjestelmää, emme ikinä onnistu siivoamaan Dakaria", valittaa kaupunginjohtaja Mamadou Diop.
Mbeubeusin kaatopaikka perustettiin 1970-luvun alkuvuosina. Sen alla sijaitsee huomattava pohjavesialue, josta monet Dakarin asukkaat saavat juomavetensä. Noin neljä kilometriä pitkä ja kilometrin levyinen kaatopaikka on täyttynyt jo kauan sitten. Viranomaiset olivat pitkään piittaamatta tilanteesta, jonka he nyt myöntävät vakavaksi uhkaksi ympäristölle.
"Kaatopaikasta on kehittynyt katastrofi. Vielä muutama vuosi sitten se oli 15 kilometrin päässä kaupungista. Nyt alati laajeneva Dakar on kuitenkin nielaisemassa sen sisäänsä, mikä on todella vaarallista", Diop sanoo.
Hän kertoo, että kaupunki suunnitteli jätteenkäsittelylaitoksen perustamista, mutta hankkeen hinta nousi pilviin, kun CFA-frangi devalvoitiin 50 prosenttia tammikuussa 1994. Lisärahoitusta toivotaan ulkomailta.
Rahoja odotellessa Dakar on tilannut kanadalaiselta yritykseltä selvityksen jätteenkäsittelylaitoksen kannattavuudesta. Tutkimus kattaa myös kaupunkia halkovat kanavat, joiden puhdistamiseen Dakar käyttää noin 100 000 markkaa kuukaudessa.
Kotitalousjätteen keräämiseen kaupungilta uppoaa 2,7 miljoonaa markkaa kuussa, mikä on viranomaisten mukaan vain murto- osa todellisesta tarpeesta.
Jäteveroa harkitaan. "Meidän on saatava ihmiset ymmärtämään, että jätehuolto ei ole ilmaista", huomauttaa apulaiskaupunginjohtaja M. Toure.
Dakarin jätemurheilla on pitkä historia. Vastuu jätehuollosta siirtyi valtiolta kaupungille 1968, minkä jälkeen on kokeiltu useita erilaisia yritysmalleja. Diopin mukaan niiden epäonnistumisen yhteinen nimittäjä oli monopoliasema. "Nyt olemme muuttaneet strategiaa", hän vakuuttaa.
Jätteiden keruu annettiin GIE-ryhmille siksi, että 1990-luvun alussa saatiin hyviä kokemuksia vapaaehtoisuuteen perustuneesta Set Setal -kampanjasta. Nimi tarkoittaa "ole puhdas ja puhdista".
Parin vuoden ajan urheilu- ja kulttuurijärjestöjen jäsenet viettivät vapaa-aikansa siivoten ympäristöään. Diopin mukaan kaupunki antoi vain työkalut, kaikki muu oli ilmaista.
"Kokemus osoitti, että politiikkamme voi onnistua vain, jos saamme asukkaat mukaan. Nyt yritämme tehdä saman, mutta tarjoamme samalla nuorille mahdollisuuden ansaita hiukan rahaa", hän selittää nykyistä GIE-järjestelyä. (Inter Press Service)
