YK, New York, 05.03.99 (IPS) – Hätääntyneitä diplomaattiviestejä, rohkaistuneita kapinaliikkeitä ja masentuneita byrokraatteja: kaikki nämä liitoksistaan repeilevän valtion tunnusmerkit löytyvät nyt Indonesiasta.
Presidentti Suharton johtama Indonesia piti kolmen vuosikymmenen ajan Itä-Timoria kuristusotteessaan vannoen, että Indonesiasta ei irtaantuisi mikään osa, jonka maan johto katsoi kuuluvan valtakuntaansa.
Nyt kun Indonesiaa koettelevat taloudelliset ongelmat ja Suharton jälkeisen kauden poliittinen heikkous, Itä-Timor on irtoamassa sen otteesta pikavauhtia. Sama kehitys saattaa toistua muuallakin.
"Uusi balkanisaatio tapahtuu pikapuoliin tässä osassa maailmaa", Vapaa Papua -liikkeen kansainvälinen edustaja John Ondawame ennustaa. Hänen liikkeensä vaatii vapautta Indonesiaan liitetylle Irian Jayalle eli Länsi-Papualle.
Ondawame muistuttaa, että Jugoslaviakin hajosi pian sen jälkeen, kun valtakunnan "voimalla yhdistänyt" Josip Broz Tito kuoli. Suharton 33-vuotisen valtakauden päätyttyä "läheskään kaikki eivät hyväksy Indonesian kansallisvaltiota", hän huomauttaa.
Itä-Timor valmistautuu saamaan itsehallinnon tai jopa itsenäisyyden vielä tänä vuonna. Sen ohella Irian Jaya, Aceh, Molukkien saaret ja jopa Bali voivat vaatia eriasteista vapautta keskushallinnon otteesta, Ondawame sanoo.
Hänen visionsa hirvittää monia niin Indonesian sisä- kuin ulkopuolellakin: onhan kyse maailman neljänneksi runsasväkisimmän valtion hajoamisesta. Indonesian 200 miljoonaa asukasta elävät yli 13 700 saarella.
Itä-Timorin tapahtumat ovat jo aiheuttaneet ensimmäiset merkit viranomaisten paniikista. Australialainen The Age -lehti julkaisi helmikuussa Australian hallitukselle lähetettyjä diplomaattisähkeitä. Niissä varoitettiin jopa 15 000 itätimorilaisen pakolaistulvasta lähikuukausina.
Sähkeissä ennustettiin "aivovuotoa julkisesta hallinnosta, avain- ja palvelualoilta", jos Indonesian hallinto haihtuu Itä- Timorista liian nopeasti.
Myös indonesialainen oppositiojohtaja Amien Rais muistutti äskettäin muutosten nopeasta tahdista.
Hänen mukaansa indonesialaiset virkamiehet tekevät jo lähtöä Itä-Timorista, ja "kun se tapahtuu, itsenäisyys on enää viikkojen asia". Rais varoitti vakavasta sisällissodan vaarasta Itä- Timorissa ja arvioi, että vastikään vankilasta kotiarestiin siirretyn timorilaisten kapinajohtajan Xanana Gusmaon vapauttaminen voi käydä välttämättömäksi.
"Tilanne voi kehittyä paljon nopeammin kuin osaamme odottaa", Rais ennusti.
Jopa itsenäisyyttä halajavat timorilaisjohtajat pelkäävät, että tapahtumat voivat ryöstäytyä käsistä.
"Tarvitsemme aikaa Itä-Timorin asioiden järjestämiseen. Haluamme tehdä siitä mahdollisimman vakaan valtion", timorilaisten vastarintaneuvostoa Yhdysvalloissa edustava Constancio Pinto sanoo.
Siksi itsenäisyyttä ajavat timorilaiset haluavat, että YK lähettää saarelle rauhanturvajoukkoja valvomaan ihmisoikeuksia ja yli 100 000 miehen vahvuiset Indonesian joukot poistuvat sieltä.
Pinto toivoo saarelle noin kolme vuotta jatkuvaa väliaikaista hallintoa YK:n valvonnassa. Sen aikana kaikkien osapuolien taistelijat voitaisiin riisua aseista.
Demokraattisten timorilaisten liiton puheenjohtaja Joao Carrascalao varoittaa, että muussa tapauksessa Indonesia saattaa aseistaa itsenäisyyttä vastustavat itätimorilaiset, ja seurauksena on "jälleen siviiliväestön verilöyly".
Hän viittaa vuoden 1975 levottomuuksiin, joita seurasi, kun Portugali lopetti liki 400 vuotta jatkuneen siirtomaavaltansa Itä- Timorissa, ja eri osapuolet tappoivat toisiaan, kunnes Indonesia miehitti alueen. Verilöylyssä menehtyi kolmannes saaren asukkaista eli noin 200 000 ihmistä.
YK-joukkoja ei ehkä kuitenkaan liikene kaikille Indonesian levottomuusalueille. Esimerkiksi Acehin maakunnan muslimit osoittivat Suharton aikana mieltään johtoa vastaan. Suharton seuraajaksi noussut Bacharuddin Jusuf Habibie on kuitenkin saanut hiukan edeltäjäänsä suopeamman vastaanoton islamilaisten johtajien silmissä.
Indonesian 1963 kaappaamassa Länsi-Papuassa vaaditaan kansanäänestystä, jossa sen 1,5 miljoonaa asukasta saisivat päättää maansa kohtalosta.
"Maailma on unohtanut meidät vuosikausiksi. Kukaan ei ole halunnut kajota Länsi-Papuan kysymykseen", soimaa Ondawame.
Vaikuttaa siltä, että muiden pulmiensa keskellä Indonesian johto ei rohkene kajota alueongelmiin vieläkään. Habibie on tehnyt selväksi, että hän haluaa Itä-Timorin asian selväksi vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan hän on kuitenkin vakuuttanut, että Indonesian alueellista yhtenäisyyttä ei kyseenalaisteta. (Inter Press Service)
