Belgrad, 15.02.00 (IPS) – Naton pommi-iskut Serbiaan päättyivät jo kahdeksan kuukautta sitten, mutta Serbian vankiloissa viruu sodan seurauksena yhä liki 2 000 Kosovon albaania, joiden kohtalo on täysin epäselvä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useimmat ovat vangittuina ilman, että heitä vastaan on edes nostettu syytteitä.
Ihmisoikeusjärjestöt kutsuvat Serbian tyrmiin joutuneita albaaneja panttivangeiksi ja poliittisiksi vangeiksi, mutta Serbian viranomaisille he ovat terroristeja. Heidät pidätettiin Kosovossa Naton viime vuoden maalis-kesäkuussa käymän pommituskampanjan aikana ja siirrettiin Serbiaan ennen kuin YK otti Kosovon hallintaansa.
The International Crisis Group – järjestö (ICG) syyttää Jugoslavian presidenttiä Slobodan Milosevicia, että hän yrittää horjuttaa YK:n hallintoa Kosovossa pitämällä albaanit Serbian vankiloissa.
"Belgrad ei näytä olevan kiinnostunut vapauttamaan näitä vankeja, joista on käytännössä tullut panttivankeja. Milosevicin yrityksissä pitää Kosovo epävakaana, horjuttaa kansainvälisen hallinnon onnistumista siellä ja osoittaa, että Kosovo on yhä hänen hallinnassaan", ICG arvioi tammikuussa julkistetussa raportissaan.
Serbian oikeusministeriön virallisen ilmoituksen mukaan kahdeksassa serbialaisessa vankilassa on noin 2 000 etnistä albaania, ja jokaisen tapaus käsitellään "lain edellyttämällä tavalla."
Ministeriön lähteet kuitenkin myöntävät, että useimpia albaaneja syytetään terrorismista. Heidän oletetaan kuuluvan Kosovon vapautusarmeijaan KLA:han, jota Belgrad pitää edelleen terroristiryhmänä.
KLA taisteli vuodesta 1998 Kosovon itsenäisyyden puolesta Serbian poliisia ja Jugoslavian armeijaa vastaan. KLA hajotettiin YK:n valvonnassa viime syyskuussa.
Punaisen Ristin toimisto Belgradissa kertoo, että Serbian vankiloissa on 1 960 albaania. Järjestön mukaan Serbian viranomaiset ovat vapauttaneet albaaneja pienissä ryhmissä: 166 viime kesäkuussa, 54 lokakuussa ja 49 tammikuun lopulla.
Belgradissa toimivan Humanitaarisen oikeuden keskuksen johtaja Natasa Kandic sanoo, että ainakin kymmenen albaanivangeista on alaikäisiä. Joukossa ovat 6- ja 15-vuotiaat Musliun veljekset sekä 21-vuotiaalle Igbale Xhafajille syntynyt vauva, joka on nyt yhdeksän kuukauden ikäinen.
Kun YK:n hallinto perustettiin Kosovoon kesäkuussa, maailmanjärjestön pakolaisvirasto UNHCR vaati Serbiaa vapauttamaan välittömästi vangitsemansa naiset, lapset, vanhukset ja sairaat.
UNHCR:ää Jugoslaviassa edustava Barbara Davis sanoo, että "Serbian vankiloihin joutuneet etniset albaanit ovat eräänlaisessa oikeudellisessa tyhjiössä."
Osasyynä on se, että Naton rauhanturvaajien ja Jugoslavian hallituksen välillä solmittu sopimus ilmapommitusten lopettamisesta ei sisällä yhtään viittausta albaanivankeihin.
"Sen jälkeen annettu YK:n päätöslauselma 1 244 määräsi YK:n vastuuseen Kosovosta, mutta tunnusti Jugoslavian ja Serbian suvereenisuuden jättäen siten nuo ihmiset oikeudelliseen tyhjiöön. Kukaan ei toimi heidän puolestaan", hän selittää.
Jotkut albaanivangit on tuomittu oikeudessa. Yksi heistä on 12 vuoden tuomion terrorismista ja KLA:n auttamisesta saanut lääkäri Flora Brovina, joka kuuluu myös Kosovon johtaviin runoilijoihin ja ihmisoikeusaktivisteihin.
Ihmisoikeusjuristi Nikola Barovic kuvasi Serbian Nisin kaupungissa joulukuussa pidettyä oikeudenkäyntiä Brovinaa vastaan sanalla "stalinistinen".
Brovinan aviomies Ajri Begu arvioi oikeudenkäynnin aikaan, että hänen vaimoaan käytettäisiin "kauppatavarana, huomattavana panttivankina, jonka avulla Milosevicin hallitus voisi tinkiä vastapuolelta myönnytyksiä."
Brovinasta ei ole toistaiseksi hierottu kauppaa, mutta tammikuun lopulla tapahtui hämärissä oloissa vankienvaihto, jossa kolme Kosovon serbiä vaihdettiin kolmeen Kosovon albaaniin.
Vaihdon järjesti yksityinen serbialainen etsivätoimisto Ozna, ja se sai laajaa julkisuutta Serbian hallitusta tukevissa tiedotusvälineissä. Tapaus herätti oikeustieteilijöiden piirissä voimakkaan vastareaktion. He ihmettelivät huhuja, joiden mukaan vankien omaisille maksettiin huomattavia rahasummia, ja muistuttivat, että tällainen kaupankäynti on täysin lainvastaista.
"Vaihtokauppa osoittaa vain sen, että tämä maa on juridisesti kaaostilassa. Mikä valtion elin mahdollisti vankien vapauttamisen ja vaihdon? Oliko albaanien asia käsitelty oikeudessa ja oliko heille luettu tuomiot? Ellei ollut, niin miten he ylipäätään joutuivat vankilaan?" kyselee oppositiossa olevan Demokraattinen vaihtoehto -puolueen edustaja Nebosa Covic.
Ihmisoikeuskeskuksen Kandic puolestaan kertoo koettaneensa jäljittää huhuja, joiden mukaan eräiden albaanivankien perheet olisivat onnistuneet ostamaan omaisensa vapaaksi noin 170 000 markalla. (Inter Press Service)
