Buenos Aires, 21.08.00 (IPS) – Aasiassa valmistettujen halpojen kulutustavaroiden vyöry on täyttänyt Argentiinan kaupat. Lisäksi sen vaikutus tuntuu television kautta jo kulttuurissakin.
Argentiinan televisiossa pyörii suosittu hupisarja Kaikkea kahdella pesolla (Todo por dos pesos), jonka nimi on lainattu halpahallien markkinoinnista.
Kadunvarsille 1990-luvulla rönsyilleet kaupat pullistelevat Aasiassa tuotettua "krääsää". Täkynä on usein se, että kaik ki tuotteet myydään samalla hinnalla. Valikoimaa on tarjolla leluista koulutarvikkeisiin, aurinkolaseihin, kosmetiikkaan, vaatteisiin ja taloustavaroihin.
"Tavarat on pinottu kuin uhrialttarille. Niistä muodostuu vuori, jonka huipulla istuu valtava nallekarhu halliten pienempiä lajitovereitaan", sosiologi Beatriz Sarlo kuvailee.
"Ongelman alkujaan aiheuttanutta tuontitavaraa on nyt edullisesti tarjolla niille, jotka todennäköisesti menettivät työpaikkansa, kun halpatuonti romahdutti Argentiinan pienteollisuuden", Sarlo jatkaa.
Hänen mielestään kauppojen "uhrialttarit" ovat globalisaation irvokas ilmenemismuoto. "Roskaa köyhille. Joku näyttää jossakin keksineen, että tehdään rumia tavaroita, jotka haalistuvat, kutistuvat, kuluvat ja rikkoontuvat. Tavaroita, jotka eivät kestä. Näin aasialainen kapitalismi määrittelee köyhille tarkoitettujen tuotteiden estetiikan ja toimivuuden."
Aasian tavaravyöryn kokevat Argentiinassa muutkin kuin köyhät. Moni turisti saattaa ostaa argentiinalaiseksi luulemansa matkamuiston, josta löytyy yllättäen teksti Made in Taiwan.
Aasia-buumi on levinnyt Argentiinassa myös sisustustaiteeseen, mutta silloin kyse ei ole halpamyynnistä. Kaakkois-Aasiasta ja Kiinasta tuotuja eksoottisia huonekaluja ja koristeita kaupataan kovilla hinnoilla.
Buenos Airesin pohjoisosissa sijaitsevalta Pilarin alueelta voi nyt hankkia tarvikkeet koko kodin sisustamiseen puhtaalla Zen- tyylillä, kertoo paikallinen päivälehti.
Toinen pohjoinen kaupunginosa, joka tunnetaan Deltana tai Tigrenä, on pitkään ollut rottinki- ja koritavaroiden valmistajien tyyssijana. Myyjät ovat paikallaan, mutta heidän tuotteensa tulevat nyt Aasiasta.
Argentiinan talouden päävoiman ovat perinteisesti muodostaneet pienet ja keskisuuret yritykset. Ne ovat hallinneet sekä teollisuutta että kauppaa ja tarjonneet valtaosan työpaikoista. Moni niistä joutui kuitenkin sulkemaan ovensa lopullisesti viime vuosikymmenellä.
Pk-yritykset nitisti monien asioiden tappava yhdistelmä: Suuret marketit levittäytyivät kaupunkien laidoille. Luotot olivat kiven takan. Palkkataso aleni, ja työttömyys kohosi 15 prosenttiin, jolloin kansan ostovoima kutistui. Viimeinen isku monille oli kansainvälisen kaupan vapautuminen.
Vuonna 1995 Meksikon valuutan devalvoituminen puolella arvostaan sysäsi liikkeelle "tequila-vaikutuksena" tunnetun talouslaman. Yksistään se pakotti 300 000 argentiinalaista yritystä panemaan lapun luukulle.
Francisco Dos Reis Argentiinan pk-yritysten järjestöstä kertoo, että markkinoiden avautuminen oli liikaa yrityksille ja pyyhkäisi kokonaisia tuotannonaloja likimain olemattomiin.
"Leikkikalu-, tekstiili- ja jalkineteollisuudessa ei käytännöllisesti katsoen enää ole kotimaisia yrityksiä", hä n jatkaa.
Eikä muilla aloilla mene juuri paremmin. "Yksikään ala ei pysty kilpailemaan tuonnin kanssa, ei maataloudessa, teollisuudessa tai jälleenmyynnissä."
"Kaupan avautuminen näkyi Argentiinassa tuontitavaroiden valtavana vyörynä markkinoillemme, mutta me emme pystyneet tuottamaan tavaraa maailmanmarkkinoille", ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa oleva taloustieteilijä Claudio Lozano kiteyttää.
"Ongelmamme ei rajoitu siihen, että meillä myydään samoja kiinalaisia leluja kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. Hälyttävää on se, että Argentiinalla ei ole yhtään omaa tuotannonalaa, joka pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa", hän jatkaa.
Argentiinalaisten ainoa lohtu on se, että köyhäkin pääsee joskus viettämään "kulutusjuhlaa" kahden peson myymälässä. (Inter Press Service) .
