Ben Cau, Vietnam, 16.10.00 (IPS) – "En halua, että pojastani tulee yleinen näyttelyesine", sanoo Doan Ngoc Thanh vihaisesti ja heiluttaa käsiään estääkseen valokuvaajaa ottamas ta kuvaa 10-vuotiaasta lapsestaan. Pojan pää on epänormaalin suuri verrattuna hoikkaan vartaloon, ja hän makaa enimmän aikaa vuoteessa.
Perhe asuu Ben Caussa, Tay Ninhin makunnassa Lounais- Vietnamissa. Pojan vaiva johtuu Agent Orange -kasvimyrkystä, jota amerikkalaisten lentokoneet levittivät maahan Vietnamin sodan aikana.
Tay Ninhillä on Kambodzhan kanssa yhteistä rajaa 240 kilometriä. Alueella käytiin sodan aikana rajuja taisteluita, ja kymmeniätuhansia tonneja kemikaaleja pudotettiin viidakkoon kasvillisuuden tuhoamiseksi. Tarkoituksena oli ajaa kommunistisissit ulos metsän kätköistä.
Doan Ngoc Thanh ja hänen vaimonsa Nguyen Thi Lanh olivat sissejä Ben Caun alueella. Lanhin veressä on todettu korkeita dioksiinimääriä. Thanhin iho on arpinen ja rupinen, ja myös hän en veressään on paljon dioksiinia.
Pariskunnan poika Thang, jonka nimi tarkoittaa voittoa, on kärsinyt eniten Agent Orangen haitoista. Poika syntyi päivänä, jolloin maassa vietettiin sodan päättymisen vuosipäivää. Tuollo in oli kulunut 15 vuotta siitä, kun Pohjois-Vietnam voitti Yhdysvaltojen tukeman Etelä-Vietnamin.
Dioksiinin tiedetään aiheuttavan synnynnäisiä vikoja, kuten raajojen epämuodostumista ja henkistä jälkeenjääneisyyttä. Nä istä vaivoista kärsii tänä päivänä noin miljoona vietnamilaista. Vietnamin viranomaiset väittävät kemikaalin aiheuttavan myös syöpää, vastustuskyvyn heikkenemistä ja lääkkeille immuunia malariaa.
Niin kuin monet myrkytyksen seurauksista kärsivien lasten vanhemmat, Thanh on väsynyt virallisiin valtuuskuntiin, jotka käyvät "tutkimassa" perheen tilannetta.
"He kysyvät paljon kysymyksiä, ottavat paljon valokuvia ja antavat paljon lupauksia", Thanh sanoo.
Kymmenen viime vuoden aikana Thanhin perheessä on vieraillut tusinan verran "hyvin tärkeitä delegaatioita", joista osa ollut ulkomaisia.
"Ne antoivat meille pelkkiä lupauksia. Mieluummin teen työtä maatilkullani ansaitakseni jotakin kuin isännöin näitä vieraita, jotka käyvät täällä vain poliittisista syistä", pettynyt Than h valittaa.
Vietnamin sota päättyi 25 vuotta sitten, mutta se vaatii edelleen uhreja, koska molemmilla puolilla taistelleiden jälkeläisillä on geneettisiä mutaatioita.
Virallisten lukujen mukaan Vietnamiin levitettiin 1961-1975 noin 72 miljoonaa litraa kemikaaleja. Näistä yli 40 miljoonaa litraa oli kuolettavia dioksiineja.
Sen seurauksena yli 50 000 lasta on syntynyt vakavasti epämuodostuneina. Ben Caun alueella tutkittiin kahden vuoden ajan näitä tapauksia ja löydettiin 242 alle 15-vuotiasta lasta, joilla on epämuodostumia.
Cam Lon alueella, keskisessä Quang Trin maakunnassa asuu sotaveteraani Tran Kien, jonka kaksi lasta myös kärsii Agent Orangen aiheuttamista vaivoista. Myös Kien on väsynyt odottamaan eikä halua kuulla puhuttavankaan delegaatioista ja lehdistöstä.
Quang Tri sijaitsee 30 kilometriä pohjoiseen "McNamaran linjasta" ja 60 kilometriä länteen Ho Chi Minhin reitistä, jotka olivat sodan aikana raskaimmin pommitettuja alueita.
"McNamaran linja" on 17. leveyspiiri, joka erotti Pohjois- ja Etelä-Vietnamin. Linjalla oli sähkölaitteita, joilla estettiin kommunistisissejä soluttautumasta etelään.
Quang Trissä asuu 15 000 Agent Orangen uhria. Heinäkuussa päättynyt kartoitus osoitti, että 2 000 ihmistä oli kuollut kemikaalien aiheuttamiin vaivoihin ja 5 240 lasta oli syntynyt epämuodostuneina.
"Me olemme keltaisen myrkyn näyttelykappaleita", veteraani Kien toteaa sarkastisesti.
Kien on liian ylpeä pyytääkseen viranomaisilta apua lastensa vaivoihin. Hän kuitenkin antoi neurokirurgi Nguyen Thien Nhanin tavata lapsensa. Kirurgi on leikannut kemikaalien vammauttamia lapsia, ja hän uskoo voivansa tehdä jotakin Kienin pikkupojan auttamiseksi. Poika elää omassa maailmassaan tietämättä mitää n ulkomaailmasta.
Kienin tytär Minh Nguyet istui aiemmin liikkumattomana tynkäjalat pitkän puseron suojissa. Tytön kasvot alkoivat loistaa ilosta, kun hän pääsi hollantilaisten lahjoittamaan pyörätuolii n, jonka tohtori Nhan toi perheelle.
"Nyt voin auttaa isääni", tyttö sanoi. Muiden vammaisten lasten tapaan tyttö haluaa olla hyödyksi vanhemmilleen, jotka uurastavat hankkiakseen perheelle elannon.
Vietnamin Punainen risti on perustanut rahaston, jolla autetaan Agent Orangen uhreja. Järjestö on myös perustanut kyliä, joissa sairaat lapset saavat hoitoa ja kuntoutusta. Mutta etäisellä maaseudulla asuvat, kuten Thang, eivät vielä ole saanee t apua.
Punaisen ristin kylässä Huessa on 300 lasta eri puolilta maata. Jonkun perheenjäsenen saattamana lapset käyvät täällä kolmen kuukauden kurssin, jonka aikana he oppivat elämään vammoistaan huolimatta. Perheenjäsen jatkaa kuntoutusohjelmaa sen jälkeen, kun lapsi on palannut kotiin.
"Minä kirjoitan kirjeen isälleni", sanoo 12-vuotias Nguyen Thi Be. Tytön kädet ovat epämuodostuneet, mutta sosiaalityöntekijät ovat opettaneet hänet kirjoittamaan jalalla.
Vasta hiljattain Vietnamin hallitus ja lehdistö alkoivat toimia Agent Orangen uhrien puolesta. Pääministeri Phan Van Khai päätti viime helmikuussa, että kemikaalin uhrit ja heidän lapsens a saavat 22-39 markan suuruisen sosiaaliavustuksen kuukaudessa.
Vietnamin hallitus ei ole koskaan vaatinut sotakorvauksia. Vuonna 1998 se alkoi tunnustella Yhdysvaltojen halukkuutta "yhteistyöhön sodan seurausten voittamiseksi".
Ensimmäinen Vietnamissa sodan jälkeen vieraillut Yhdysvaltain puolustusministeri William Cohen tarjosi Hanoin käynnillään viime elokuussa apua Agent Orangen uhreille. (Inter Press Service) .
