Washington, 16.10.00 (IPS) – Aasian 90:stä makean veden kilpikonnalajista 74 on uhanalaisia, käy ilmi Maailman luonnonsäätiön (WWF
Kilpikonnia pyydystetään Aasiassa yhä enemmän ruoaksi ja perinteisen lääketieteen raaka-aineeksi. Uhanalaisten kilpikonnien määrä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa.
Kotelokilpikonna on yleinen Etelä-Aasiassa Bangladeshista Japaniin. Genevessä toimivan Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) hiljattain julkaisemalla listalla kahdeksan yhdeksästä kotelokilpikonnalajista on uhanalaisia, ja kuusi erittäin uhanalaisia.
Tynnanin kotelokilpikonna on kuollut sukupuuttoon, sanoo WWF. Eläin on todennäköisesti kadonnut maailmasta jo vuosikymmeniä sitten, mutta asia todettiin muodollisesti vasta hiljattain.
Kun IUCN ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten mainitsi kilpikonnan uhanalaisten eläinlajien punaisella listallaan, oli niistä vain 10 lajia vaarassa. Nyt 24 kilpikonnalajia uhkaa kuolla sukupuuttoon. Tämä johtuu enimmäkseen kilpikonnien kysynnän kasvusta Aasiassa.
Kosteikkojen ja erämaiden valtaaminen ihmisen käyttöön kaventaa kilpikonnien elintilaa. Eniten kilpikonnien katoamiseen vaikuttaa kuitenkin kaupankäynti. Eläimiä myydään lähinnä ylellisyysruoaksi ja perinteisen lääketieteen käyttöön. Pehmeäkuoriset konnat ovat suosittua juhlaherkkua, vaikka niiden hinta on kuusi kertaa korkeampi kuin lampaan tai kanan.
Kiinan perinteinen lääketiede valmistaa eläimen kuoresta "kilpikonnahyytelöä", jota nautitaan syöpälääkkeenä ja ylei sesti terveyttä edistävänä aineena.
Kaupankäynti kilpikonnilla nousikin räjähdysmäisesti 1989, kun Kiinan raha muuttui vaihdettavaksi valuutaksi. Silloin alkoi kilpikonnien tuonti naapurimaista Kiinaan.
Tuoreimpien tilastojen mukaan Etelä- ja Kaakkois-Aasian maista viedään Itä-Aasiaan 13 000 tonnia eläviä kilpikonnia vuodessa. Indonesiasta viedään vuodessa 5 000 tonnia luonnosta pyydystettyjä kilpikonnia. (Inter Press Service) .
